Työkykyä ja kumppanuutta – Työhönvalmentajan uratarina

Omassa työssäni olen sivusilmällä kuullut työkykyyn liittyvistä asioista esimerkiksi käydessäni omien työntekijöideni kanssa työkykyneuvotteluja sekä seurannut mielenkiintoista uutisointia työkykypalveluiden erilaisista hankkeista työkykyasioissa. Tämä kenttä on erittäin mielenkiintoinen ja tarjoaa valtavasti erilaisia työmahdollisuuksia, osaamisen kehittämisestä, ihmisten motivoinnista ja auttamisesta sekä työllistämisen tukemisesta.

Työllistämisen parissa on käynnistynyt erilaisia kuntakokeiluja tämän vuoden maaliskuussa painottuen erilaisiin osa-alueisiin työnhakijoiden työllistymisen helpottamisessa ja tukemisessa. Yksi keskeinen osa näissä hankkeissa on työkykyyn liittyvät tekijät ja työnhaun haasteet. Halusin tietää ajankohtaisesta aiheesta lisää ja haastattelin ystävääni Mariaa hänen työstään työhönvalmentajana ESSOTE:lla Työkykyä ja Kumppanuutta Sote-keskuksesta! -hankkeen parista.

TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄ

Maria vastaa hankkeessa asiakkaiden tukemisesta tilanteessa, jossa he ovat valmiita palaamaan tai aloittamaan työelämässä. Asiakkaat ovat sekä osatyökykyisiä että työttömiä, jotka tarvitsevat laajempaa tukea työnhakuun. Hankkeen tarkoituksena on tehdä yhteistyötä sosiaalipalveluiden, TE-palveluiden ja kuntakokeilun sekä terveydenhuollon kanssa, jotta voidaan tarjota mahdollisimman laajaa tukea asiakkaille.

Työhönvalmentajan työssä hän tukee asiakkaita esimerkiksi osaamisen kartoittamisessa ja kehittämisessä eli esimerkiksi täydennyskoulutusten, kurssien tai kokonaan uuden koulutuksen hankkimisen kanssa. Tukea tarvitaan myös työnhakemisessa sekä siinä, että löydetään juuri asiakkaalle sopiva polku työelämään hänen haluamiinsa tehtäviin. Valmentajan rooli on sekä motivoida työnhaussa, auttaa oman osaamisen löytämisessä, että olla myös tukena työntekijän aloittaessa uudessa työssä.

”Hanke on vielä melko alkuvaiheessa, joten työpäiväni koostuvat pitkälti hankkeeseen liittyvästä suunnittelusta ja idean terävöittämisestä. Työpäiviini sisältyy paljon erilaisia palavereita sekä oman tiimin kesken että eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Työstämme tarvittavaa materiaalia työkavereiden kanssa ja juttelemme tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista. Hanke on osa hallituksen Työkykyohjelmaa, joten THL:n koulutukset ja yhteistyöpalaverit voivat olla osa tyypillistä päivääni.”

Yhtenä osana työtä on myös tiivis yhteistyö yritysten kanssa. Työhönvalmentajana Maria on yhteydessä yrityksiin ja selvittää mahdollisuuksia muokata työtä asiakkaan työkykyä vastaavaksi. Mahdollisuus on tehdä esimerkiksi vain tiettyä osaa työprosessista, jos asiakas ei vaikka fyysisesti kykene koko prosessia tekemään. Samalla työnantajille tarjotaan ajankohtaista tietoa osatyökykyisyydestä, tuesta ja etuuksista, joita he voivat saada palkatessaan osatyökykyisen työntekijän. Tärkeää on myös, että työyhteisöä tuetaan ja ennakko-oletuksia pyritään murtamaan, jotta henkilöiden työskentely yrityksessä on mahdollisimman luontevaa ja positiivista.

”Olen aina ollut kiinnostunut hanketyöstä, joten on enemmän kuin mielenkiintoista päästä tekemään jotain täysin uutta. Pystyn haastamaan itseäni uudenlaisella tavalla mielenkiintoisten tehtävien parissa ja opin paljon myös ajankohtaisista asioista. Haasteensa työlle tuo epävarmuus ja epäselkeys. Varmoja vastauksia ei ole olemassa, vaan ne täytyy luoda itse, mikä luo omanlaista painetta ainakin itselleni.”

”Tiesin, että hankkeen alkuun sisältyy paljon epävarmuutta ja asioiden suunnittelua. Yllättävää on kuitenkin ollut se, miten levällään asiat oikeasti ovat. Työssä lähdetään täysin nollasta liikkeelle. Sinulla voi olla hyvä suunnitelma, mutta myöhemmin huomataankin, että ei se toimi ollenkaan ja täytyy heittää se romukoppaan ja lähteä uudestaan liikkeelle. Tietyllä tavalla tämä on todella julmaa, mutta ammatillisesti kehittävää.”

URANÄKYMÄT

”Oma taustani on hieman poikkeuksellinen tähän tehtävään, sillä olen työskennellyt pääsääntöisesti lastensuojelussa, mutta pienen pätkän myös Mikkelin etsivässä nuorisotyössä. Uskon, että omalla kohdallani etuna oli nimenomaan tämä kokemus verkostotyöstä Mikkelissä sekä ylipäätään toiminnassa eri sidosryhmien ja verkostojen välillä. Olen tehnyt paljon töitä haastavassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden kanssa, mikä on varmasti iso etu. Tärkeintä on kuitenkin rohkeus tarttua uuteen ja hypätä tuntemattomaan, vaikka aiempaa kokemusta ei olisikaan.”

Työkyvyn ja työllistämisen helpottamisen tehtäviin voi päästä hyvin monenlaisella taustalla. Moni henkilö omaakin esimerkiksi sosiaalialan taustaa, mutta tehtävissä on paljon myös psykologeja ja kaupallisella taustalla olevia henkilöitä.

”Meidän projektissa on paljon työhallinnon taustalla olevia henkilöitä eli esimerkiksi niitä, jotka ovat työskennelleet TE-palveluissa, ELY-keskuksella ja TYP:ssa ja taustaa voi hyvin olla sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.”

Työkykyasiat ovat vahvasti läsnä myös yritysten henkilöstöhallinnossa, joten sen puolen opinnot voivat tarjota hyvää pohjaa. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa myös oman työkykykoordinaattorinkoulutuksen, johon voi hakea mukaan.

”Itselläni on omana uratavoitteena suorittaa Sosionomin YAMK-tutkinto sosiaalialan johtamisen ja kehittämisen parissa. Erityisesti lasten ja nuorten parissa työskentely kiinnostaa. Haluan kuitenkin olla avoin eri mahdollisuuksille ja kukapa tietää, vaikka innostuisin täysin tästä työllistymisen kentästä ja haluaisin ehdottomasti rakentaa uraa tällä saralla myös hankkeen jälkeen. Jokainen tsäänssi on mahdollisuus.”

”Työllistämisestä puhutaan nyt paljon. Omassa työssäni olen tekemisessä tietyn marginaalin kanssa eli osatyökykyisten ja muiden työttömien, jotka tarvitsevat erillisiä monialaisia toimenpiteitä. Työkykyohjelma ja työllistämisen hankkeet ovat ajankohtaisia tässä hetkessä, mutta aivan varmasti myös tulevaisuudessa, joten mahdollisuuksia löytyy laajasti, mikäli tällainen työ kiinnostaa.”

Suomessa on valtakunnallisesti käynnistynyt useita työllisyyden kuntakokeiluun liittyviä hankkeita, jotka tarjoavat työmahdollisuuksia kesäkuuhun 2023 saakka. Monissa kohderyhmänä on osatyökykyisten ohella myös alle 30-vuotiaat sekä maahanmuuttotaustaiset työntekijät. Tavoitteena näissäkin hankkeissa on helpottaa työllistymistä ja yhdistää eri palveluja työttömien tueksi. Uskon vahvasti, että tällaisille palveluille on tarvetta myös jatkossa. Voit käydä lukemassa lisää työllisyyden kuntakokeiluista esimerkiksi tästä.

Työeläkeyhtiöt ja erilaiset yritykset tarjoavat myös palveluja, joiden tavoitteena on olla yksilön tukena tilanteessa, jossa työkyky on vaarassa. Esimerkiksi Baronan työkykypalvelut ratkoo monipuolisesti työkykyyn liittyviä haasteita ja edistää siten työhyvinvointia. Käy tsekkaamassa esimerkiksi heidän Mestari-Kisälli-hankkeensa tai Työurahuoltoon liittyvää materiaalia, mikäli aidosti merkityksellinen ja monipuolinen työ kiinnostaa. Myös yritysten HR-osastolla voi päästä vaikutamaan työkyky- ja työhyvinvointiasioihin.

VAATIMUKSET

”Omatoimisuus on ehkä tärkein ominaisuus, jota tässä työssä tarvitaan. Sinun pitää olla valmis selvittämään asioita itse ja tutustumaan esimerkiksi erilaisiin lakeihin, opinnäytetöihin ja kokemuksiin. Tämän datan pohjalta sinun täytyy luovasti rakentaa uutta. Toisaalta arvokasta on myös verkosto-osaaminen eli se, että tunnet oikeita ihmisiä ja osaat hyödyntää näitä verkostoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun sinulla on jokin ongelma, tiedät heti, kehen sinun kannattaa olla yhteydessä. ”

Työ on vahvaa asiakastyötä, joten tietty palveluhenkisyys korostuu. Toiminta lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista, joten on kyettävä kuuntelemaan asiakasta ja löytämään, millaista tukea hän tarvitsee eri vaiheissa. Työhönvalmentaja on ennen kaikkea valmentaja, joka sparraa, motivoi ja auttaa asiakasta, jotta tämä saavuttaa omat tavoitteensa ja toiveensa työelämään siirryttäessä.

”Korostaisin myös vahvaa paineensietokykyä tässä hanketyössä juurikin työn epävarmuuden ja jatkuvien muutosten vuoksi. Mikään ei ole valmista ja sinun on kyettävä sietämään tätä epävarmuutta ja muutoksia. Samaan aikaan kykenet tarttumaan toimeen ja miettimään ratkaisuja ja suunnittelemaan tulevaa.”

Epävarmassa ympäristössä työskentely vaatii paineensietokyvyn ja oma-aloitteisuuden ohella myös tietynlaista luovuutta ja heittäytymiskykyä, sillä oikeita vastauksia ei ole ja välillä täytyy osata toimia ilman ennakkotietoja. Samalla se mahdollistaa myös sen, että ei tarvitse olla valmis osaaja, vaan muilla taidoilla voi kompensoida omaa osaamistaan. Tärkeää on halu ja valmius kehittyä.

Työllistämiseen ja työkykyyn liittyvät kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia aiheita, jotka tarjoavat työpaikkoja nyt ja aivan varmasti myös jatkossakin. Jos siis olet kuin kala vedessä erilaisten verkostojen keskellä, nautit asiakaslähtöisestä työstä ja et hätkähdä muutoksista, voi tämä olla sinulle sopiva kenttä. Tarjolla on ainakin aidosti merkityksellistä työtä, jonka kautta pääsee tekemään työelämästä parempaa ihan kaikille.

-by Erica

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: