Rekrytoijana minulle on tullut vastaan jos minkälaisia toiveita sen osalta, millaista tekijää toivotaan. Usein vaatimukset ovat ihan järkeviä, vaikkakin lista erilaisista vaatimuksista voi kasvaa kohtuuttoman mittaiseksi. Sen sijaan yhden jos toisenkin kerran olen jäänyt hieman suu auki tuijottamaan ja miettimään, että mitähän tällä ominaisuudella tehdään tässä työssä tai voidaanko ennalta olettaa tiettyjen kriteerien kautta, että henkilö olisi tietynlainen.
Listasinkin tähän tekstiin muutamia mieleenpainuvimpia hetkiä, joita vastaan on tullut. Esittäisinkin toiveen kaikille rekrytointia tekeville, että osaisimme katsoa asioita hieman laajempien linssien läpi ja miettiä, mikä on aidosti relevanttia kussakin tehtävässä ja mikä ei. Toivoisin myös avoimuutta sen osalta, että ei kategorisoitaisi ihmisiä liian helposti tiettyjen aiempien kokemuksien mukaan, vaan katsoisimme avoimin mielin eri vaihtoehtoja jopa hieman lokeroiden ulkopuolelta.
1.”Halutaan samanlainen tekijä, kun toi meidän Pekka, joka just lähti.” Usein tulee vastaan tilanteita, joissa toivotaan täsmälleen samanlaista tekijää kuin edeltäjä. Ihan kiva ajatus, jos tämä oli osaamisensa puolesta sopiva, mutta tässä ei oteta huomioon Pekan mahdollisia puutteita tai niitä laajoja mahdollisuuksia, joita uuteen tekijään voi löytyä sekä hänen tietotaitonsa että vahvuuksiensa kautta.
2. ”Halutaan henkilö, jolla ei ole yhtään aiempaa kokemusta. Tämä on tosi rutiininomainen tehtävä eikä tässä ole tiedossa kehitysmahdollisuuksia.” Ensinnäkin haluaisin uskoa siihen, että jokainen hakija on kykenevä arvioimaan tehtävän sisältöä ja omaa motivaatiota sitä kohtaan. On paljonkin ihmisiä, jotka nauttivat rutiininomaisista tehtävistä eivätkä edes tavoittele suuria. Toisaalta kokematon henkilö ei välttämättä sitoudu tehtävään, jossa kehitysmahdollisuuksia ei ole, kovin pitkäksi aikaa.
3. ”Meidän tiimi on täynnä naisia niin olisi kiva saada mies tiimiin.” Ymmärrän, että monesti toivotaan monimuotoisuutta, mutta itselläni on nollatoleranssi kaikenlaiseen syrjintään myös tällaiseen positiiviseen syrjintään. Sukupuoli ei ole millään tavalla olennainen valintakriteeri tehtävän osalta, joten ei pliis tuoda näitä toiveita esille, vaan katsotaan ensin hakijat ja kuka heistä on oikeasti paras sukupuolesta viis. Monimuotoisuutta saadaan muillakin keinoilla.
4. ”Henkilö saisi olla nuorekas.” Ikäsyrjintä on ollut sen verran pinnalla, että suurin osa työnantajista tiedostaa, että suoraan ei voi toivoa nuorta. Edellä mainitun lauseen voi kuitenkin suoraan suomentaa siten, että toivotaan alle 50-vuotiasta henkilöä. Jälleen ikä ei ole mielestäni millään tavalla relevantti valintakriteeri tai kerro yhtään mitään henkilön osaamisesta. Nuori ja kokematon voi olla yhtä pätevä kuin vanhempikin ja toisaalta vanha ja kokenut voi olla todella oppimiskykyinen ja eteenpäin katsova.
5. ”Hakija kertoi haastattelussa tykkäävänsä yhteisistä tiimilounaista ja olevansa tiimihenkinen. Ei tule meillä onnistumaan, kun kaikki syö lounaansa työpisteellä.” Tiimihenkisyys oman käsitykseni mukaan ei ole sidonnainen tiimilounaisiin, vaan tulee enemmän esille ihan siinä yhteisessä tekemisessä ja arjessa. Monesti tuntuu, että rekrytoinnissa tartutaan yksittäisiin lauseisiin eikä haasteta hakijaa kertomaan tarkemmin, mitä hän tällä tarkoittaa.
6. ”Haluttaisiin tähän tehtävään vähän energisempi henkilö.” Todella monet työnantajat toivovat työntekijöiltä energisyyttä, mikä herättää itsessäni suurta ihmetystä. Miten paljon on sellaisia tehtäviä, joissa energisyys on oikeasti tärkeä ominaisuus? Itse en ole esimerkiksi yhtään energinen, mutta tehokkuustasoni yltää ihan priimatasolle. Kertokaa siis minulle mihin tätä tarvitaan?
7. ”Tähän tehtävään sopisi joku nätti brunette.” Pari kertaa urallani on tullut vastaan tilanteita, joissa asiakas on esittänyt kriteerejä hakijan ulkonäöstä. Jokaisella kerralla vastaus on ollut, että tällaista henkilöä ei ainakaan meidän kauttamme löydy. Myös omasta lähipiiristäni löytyy työnhakukokemuksia, joissa on puututtu ulkonäköön. Jätän tämän vain tähän, sillä blogitekstin merkkimäärä tuskin riittää siihen, mitä haluaisin aiheesta sanoa 😉
Olen aiemmassa tekstissänikin nostanut esille rekrytointiin liittyviä ongelmia, sillä on tärkeää, että myös siellä herätään tekemään asioita oikeudenmukaisesti, järkevästi ja sääntöjä noudattaen. Mikään tämän listankaan kriteereistä ei kerro siitä, onko henkilö hyvä työssään tai miten hän tehtävässä tulisi suoriutumaan. Mietitään siis yhdessä niitä mittareita, joiden avulla voidaan arvioida hakijoita reilusti ja paras hakija valiten.
-by Erica
By Erica 