”Mä haluan työskennellä HR:n parissa.” ”Haluan päästä työskentelemään ihmisten parissa ja tekemään erilaisia kehitysprojekteja.” ”Haluan auttaa työlläni ja parantaa esimerkiksi työntekijöiden työhyvinvointia.” ”HR on kivaa ihmisten parissa työskentelyä.”
Olen käynyt useammankin keskustelun työnhakijoiden, tuttavieni sekä LinkedIn-verkoston jäsenieni kanssa siitä, kuinka HR-ala kiinnostaa ja sinne pitäisi päästä. Aina ajatukset eivät vastaa todellisuutta ja tunnistan myös itse ajatelleeni HR-alan olevan ehkä jotain muuta mitä se todellisuudessa on. Ala on sen verran laaja, että saman tittelin alta voi löytyä melkein mitä vaan.
Itse olen omassa työssäni päässyt sivuamaan myös HR-alan tehtäviä sekä toki rekrytoinut osaajia HR-tehtäviin, joten jonkinlaista käsitystä alasta on. En ole kuitenkaan superasiantuntija ja siksi haastattelin tätä kirjoitusta varten Teknologiateollisuus ry:llä työskentelevää Mikaela Mäkeä hänen työstään HR-asiantuntijana. Hän kertoo myös oman uratarinansa ja alan mahdollisuuksista.
TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄ
”Olen aloittanut tovi sitten uudessa työpaikassa, joten työtehtävät ja -päivät muotoutuvat vielä. Vastaan työsuhdeasioista, mikä pitää sisällään esimerkiksi sen, että olen palkkahallinnon yhteyshenkilönä ja hoidan vakuutuksiin ja työterveyteen liittyvät asiat. Ylipäätään nämä hallinnollisemmat asiat avartavat hyvin koko työsuhteen elinkaarta.”
Työsuhteen elinkaari pitää sisällään kaiken siitä, kun rekrytoidaan uusi henkilö taloon siihen, kun henkilö lopettaa työskentelyn yrityksessä. Työsuhteen elinkaaren prosessit voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joita ovat rekrytointi, työsuhteen alku, työsuhde ja työsuhteen päättäminen. Työsuhteen alkuun kuuluvat esimerkiksi perehdytys, vastuiden selvittäminen sekä työvälineiden hankinta.
Työsuhteen aikana keskeisiä prosesseja ovat puolestaan esimerkiksi palkanlaskenta, päivittäinen johtaminen, osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointiin liittyvät asiat. Työsuhteen päättyessä työnantajan tulee huolehtia lopputilin maksun ohella työtodistuksesta sekä lähtöhaastattelusta, jonka kautta voidaan saada arvokasta tietoa henkilön lähdöstä. Tärkeää on myös hallinnoida lähtevän osaamisen siirtämistä organisaatiolle.
”Yksi tärkeä osa työtäni on esihenkilöiden ja työntekijöiden tukeminen. Olen mukana myös erilaisissa kehitystehtävissä liittyen esimerkiksi työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Mietimme kollegani kanssa, millaisia osaamispolkuja yritykseen muodostetaan ja millaisia koulutuksia järjestetään sekä tietenkin vedämme nämä koulutukset. Osallistun henkilöstöviestintään, rekrytointiin ja perehdytykseen, kehityskeskustelujen vetämiseen sekä toimin meidän HR-järjestelmän pääkäyttäjänä.”
”Tyypilliseen työpäivääni sisältyy ainakin X määrä erilaisia palavereita ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. Esimerkiksi nyt olemme miettineet kesälomia. Osa päivästä menee myös henkilöstöviestintään, kun viestin organisaatiolle ajankohtaisia asioita. Samaten teen selvitystyötä käynnissä oleviin projekteihin liittyen sekä vastailen työntekijöiden kysymyksiin.”
”Työni ohella toimin myös sivutoimisesti yrittäjänä. Mentoroin työnhakijoita esimerkiksi hakemukseen ja CV:seen liittyen, LinkedIn:n käytön kanssa sekä annan tukea alan vaihtamiseen ja työnhakuun. En ole ikinä ajatellut yrittäjyyttä, mutta tämä on tuonut lisää monipuolisuutta päivittäiseen arkeen. Yrittäjyys on mielenkiintoinen vaihtoehto, joka tuo joustoa työelämään sekä uusia mahdollisuuksia.”
Yrittäjyyden muodot ovat moninaistuneet ja moni työskenteleekin yrittäjänä joko kokoaikaisesti tai sivutoimisesti oman työnsä ohella. Mahdollisuuksia on esimerkiksi juuri työnhaun ja uravalmennuksen osalta sekä konsultoinnissa, jonka kautta autetaan yrityksiä erilaisissa HR:n liittyvissä asioissa, kuten rekrytoinnissa, työkykyasioissa tai prosessien käynnistämisessä. Yrittäjyyden voi aloittaa helposti kokeilemalla esimerkiksi kevytyrittäjyyttä tai perustamalla oman toiminimen.
”Omaksi ilokseni työnkuvani on todella monipuolinen. Pidän työssäni myös tietynlaisesta joustavuudesta ja vapaudesta, mikä tarkoittaa minulle sitä, että voin toteuttaa itseäni, luoda uutta ja kehittää prosesseja. Ei niin mukava puoli työssäni on se, että koen välillä riittämättömyyttä. Kun työskennellään ihmisten parissa, ei voi vaikuttaa ihan kaikkeen, vaan paljon vaikuttavat myös henkilöiden omat elämäntilanteet ja halu tehdä asioita. Voin omassa työssäni tarjota vaihtoehtoja ihmisten auttamiseksi, mutta kaikki ei ole minun käsissäni.”
VAATIMUKSET
”Tärkein ominaisuus HR-työssä on ehdottomasti aito kiinnostus ihmisiin. HR-henkilön tulee olla sitoutunut henkilöstöön ja valmis kuuntelemaan heitä. Hyvät vuorovaikutustaidot korostuvat ja tärkeää on olla rohkea, kun viestitään hankalistakin asioista henkilöstölle. HR on ikään kuin työntekijöiden ja työnantajan välissä, joten sinun tulee olla jämäkkä ja kulkea eräänlaista keskitietä, koska molempia osapuolia ei voi välttämättä aina miellyttää.”
Usein ajatellaan, että HR:n tärkein rooli on auttaa ihmisiä. Samanaikaisesti on kuitenkin hyvä muistaa, että HR tuo aitoa lisäarvoa yritykselle, joten sen tulee tukea liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi henkilöllä tulisi olla kiinnostusta ja ymmärrystä yrityksen liiketoiminnasta, sillä työtä tehdään nimenomaan yrityksille ja he maksavat lopulta myös palkkasi. Alaan liittyy olennaisena osana työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joiden painopiste vaihtelee rooleittain. Onkin hyvä tiedostaa, että työhön liittyy myös hallinnollisempia puolia ihmisten auttamisen lisäksi.
”Kuten monessa muussakin työssä, myös HR:ssa on monta lankaa samaan aikaan kädessä ja tulee hallita isojakin kokonaisuuksia. Miljoonan päivittäisen ja kehittämistehtävän kohdalla tulee osata priorisoida, mitä tehdä milloinkin ja mihin keskittyä kunakin päivänä. Asiat tulee nähdä laajemmin, jotta ymmärtää, miten pienet muutokset vaikuttavat muihin kokonaisuuden osasiin. Esimerkiksi jos teemme muutoksia järjestelmään, pitää miettiä, miten se vaikuttaa päivittäisiin henkilöstökäytäntöihin.”
HR-asiantuntija on moniosaaja, jonka tulee osata sekä substanssin puolesta eri asioita, omata monipuoliset vuorovaikutustaidot, kyetä käsittelemään hankalia asioita, hallittava kokonaisuuksia ja kyetä näkemään niin työnantajan kuin työntekijänkin näkökulma. Työssä tulee pystyä pitämään tiettyä etäisyyttä työn ja vapaa-ajan välillä, jotta joskus rankkojakin asioita ei ota henkilökohtaisesti ja jotta osaa sitten myös tarttua hankaliin tilanteisiin.
”HR on ala, jonne voi tulla hyvin monenlaisista taustoista ja sitä voi tulla kokeilemaan rohkeasti. Esimerkiksi, jos olet lääkäri ja haluat siirtyä muihin tehtäviin tai pitää hetken taukoa omasta työstäsi, on rekrytointi sellainen osa-alue, johon voi päästä ihan vain sitä kautta, että on sitä substanssiosaamista. Voin lämpimästi suositella näitä tehtäviä ihan kelle tahansa ja alaa voi rohkeasti kokeilla. Täsmäkoulutukset voivat olla eduksi, mutta parhaiten opit työssä ja avoimella ja positiivisella asenteella pääsee pitkälle.”
HR-alalla voi työskennellä esimerkiksi kaupallisen alan koulutuksella, psykologian, kasvatustieteiden tai yhteiskuntatieteiden koulutuksella. Välttämättä näihin tutkintoihin ei kuulu erikseen edes henkilöstöjohtamisen kursseja, vaan keskiössä voi olla ihmisten toiminnan ymmärtäminen. Vaikka HR:ssä korostuu paljon ihmisten kanssa oleminen, voi olla hyödyllistä täydentää osaamistaan esimerkiksi HR:n eri prosessien tai lainsäädännön osalta. Esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä yksityisten toimijoiden kautta voi suorittaa täydentäviä koulutuskokonaisuuksia oman työn ohessa.
URAMAHDOLLISUUDET
” HR-tehtävät eivät ole olleet minulle pitkäaikainen haave, vaan olen ikään kuin ajautunut niihin, ja sen myötä innostunut alasta. Pidin lukion jälkeen välivuoden ja sain eräältä lukioaikaiselta tutultani vinkkiä, että voisin hakea opiskelemaan yleistä kasvatustiedettä, mikä antaa valmiudet moneen juttuun. En vielä opintojenkaan aikana tiennyt, mitä haluan isona tehdä. Hain harjoittelupaikkoja laidasta laitaan ja päädyin sattuman kaupalla henkilöstöpalvelualan yritykseen Personalhusetille tekemään rekrytointeja.”
”Itseäni yllätti se, miten laajasti omalla koulutuksella pystyy tekemään eri asioita ja miten laajoja mahdollisuuksia HR:n kentässä on. Harjoittelupaikassani tein alkuun massarekrytointeja ja aika pitkälti pelkkiä puhelinhaastatteluja. Heti työharjoittelussa en tuntenut suurta paloa rekrytointiin tai HR:ään, mutta sain sivusilmällä seurata kollegoideni työtä, ja pikkuhiljaa innostukseni kasvoi ja kasvoi. Kun sitten sain omia vastuuasiakkaita ja pääsin tekemään kokonaisia rekrytointiprosesseja itse, alkoi ala kiinnostamaan entisestään. ”
Monet henkilöstöalan yritykset tarjoavat erilaisia harjoittelumahdollisuuksia ja tämä voikin olla hyvä reitti alalle. Työ ei ole pelkkää rekrytointia, vaan pääset myös tutustumaan vuokratyöntekijöiden työsuhdeasioihin sekä olemaan mukana erilaisissa projekteissa. Harjoittelupaikkoja löytyy säännöllisesti myös isommissa yrityksissä, kuten Fazerilla, Wärtsilällä tai Orionilla. Laita myös rohkeasti itse viestiä kiinnostaviin yrityksiin ja kysy harjoittelupaikkaa. Ala on hyvin kilpailtua, joten oma aktiivisuus voi olla avain menestykseen.
”HR ja rekrytointi ovat alueita, jotka tuntuvat sellaisille, että kaikki osaavat niitä tehdä. Itselle tuli kuitenkin yllätyksenä, miten erilaista on ollut rekrytoida henkilöitä vaikkapa asiakaspalveluun tai taloushallintoon. Eroja on esimerkiksi siinä, miten eri alojen osaajilta selvitetään heidän osaamistaan. Kun juttelee ei alalla työskentelevien ystävien kanssa, huomaa kuitenkin, että osaanhan minä todella laajasti näitä juttuja verrattuna muihin, vaikka itselle aiheet tuntuisivat itsestään selville.”
”Oma työhistoriani on aika generalistityyppisistä tehtävistä ja olenkin tykännyt laajasta toimenkuvasta. Rooli HR:ssä voi erota myös sen mukaan, millaisessa yrityksessä olet töissä. Eroja voi tuoda esimerkiksi asiantuntijaorganisaatio vs. työntekijäorganisaatio, pieni vs. iso yritys sekä se, onko työssä kansainvälistä aspektia. Yleisesti ottaen, mitä ylemmäs tehtävissä mennään sitä vähemmän työ on käytännön tekemistä ja enemmän strategista tekemistä.”
Pienessä yrityksessä voit päästä tekemään laajasti kaikkea yrityksen HR:n liittyvää ja usein näitä prosesseja tulee kehittää jatkuvasti. Isommissa yrityksissä saattaa olla omat osastonsa vaikkapa rekrytoinnille ja HR:n eri prosesseille, mikä tarkoittaa, että työnkuva on kapeampi, mutta samalla voit hankkia erityisosaamista. Kansainvälisissä yrityksissä puolestaan työhön saattaa liittyä paljon yhteistyötä muiden maiden HR:n edustajien kanssa. Käytännöt tulevat jostain muualta annettuna ja Suomen HR:n tarkoituksena on tuoda nämä toimintatavat käytäntöön Suomen lakeja noudattaen.
” En osaa sanoa, mitä haluaisin tehdä vaikkapa viiden tai kymmenen vuoden päästä, mutta haluan ajatella, että ei minun tarvitsekaan tietää. Voi olla, että jossain vaiheessa voisin siirtyä esihenkilötehtäviin, mutta tällä hetkellä haluan keskittyä täysillä nykyiseen tehtävään ja nähdä, millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa. Näen, että elämää ei välttämättä tarvitse suunnitella kovin tarkkaan ennakkoon, vaan eräänlainen ajelehtiminenkin on täysin ok ja voi viedä yllättäviin ja mielenkiintoisiin paikkoihin.”
”Yleisesti ottaen HR-tehtävissä mahdollisuuksia on todella laajasti. Voit työskennellä assistenttitehtävissä läpi koko työurasi tai toisaalta voit edetä aina asiantuntijatehtävistä päällikkö- ja johtotason tehtäviin. On myös mahdollista, että keskityt joko yhteen tiettyyn osa-alueeseen, kuten rekrytointiin tai osaamisen kehittämiseen, tai työskentelet generalistina, joka vastaa laajemmin yrityksen HR-asioista.”
Parhaiten pääset tutustumaan eri mahdollisuuksiin, kun käyt lukemassa työpaikkailmoituksia, joissa kerrotaan, mitä kukin työ pitää sisällään. Laita myös rohkeasti viestiä kiinnostaville henkilöille LinkedIn:ssä ja kysy voitaisiinko jutella lisää hänen työstään. Ei voi sanoa, että HR-asiantuntijan työ on aina tietynlaista tekemistä, vaan mahdollisuuksia on lähes rajattomasti ja vain etsimällä ja tutkimalla voit löytää oman paikkasi. Jos siis ensimmäinen työpaikka ei tunnu omalle, kokeile jotain muuta ja luota omaan tunteeseen siitä, millainen polku sinua kutsuu.
Voit tutustua Mikaelaan tarkemmin esimerkiksi LinkedIn:ssä ja Mikaelan kotisivut löytyvät osoitteesta https://mikaelam.fi/
-by Erica
Kiitos mielenkiintoisesta uratarinasta!
Pieni kommentti kohtaan ”HR on ikään kuin työntekijöiden ja työnantajan välissä”. On hyvä muistaa, että HR-asiantuntija on aina työnantajan edustaja, vaikkakin antaa tukea myös henkilöstölle.
TykkääTykkää
Hyvä nosto, että tosiaan työnantajan edustajana toimiikin, vaikka työssä on otettava huomioon myös työntekijöiden näkökulma.
TykkääTykkää