Miksi minua ei valittu?

Pieni pelko hiipii pintaan joka kerta, kun olen lähettämässä ei kiitos -viestejä. Mitähän sieltä tällä kertaa tulee vastaan? Arvostellaanko minun kyvyttömyyttäni tehdä valintoja? Kyseenalaistetaanko valintakriteerejä? Koetaanko viestin sisältö hakijaa loukkaavana tai epäasiallisena vai onko koko homma hoidettu ihan pieleen?

On varmasti selvää, että teen virheitä ja suurien hakijamäärien kohdalla myös hyviä hakijoita jää valintojen ulkopuolelle. Useimmiten uskon kuitenkin, että valintoja tehdään oikeiden kriteerien pohjalta ja vallitsevan tiedon valossa pyritään tekemään aina paras mahdollinen valinta.

Koska käyn jatkuvasti keskusteluja hakijoiden kanssa ja valintoihin liittyy aina tiettyä mystisyyttä, halusin tehdä postauksen, jossa kerron muutamia perusteluja siitä, miksi valinta ei mahdollisesti sinuun kohdistunut. Tämä ei ole mikään kaiken kattava lista eikä varmasti poista sitä faktaa, että myös vääriä valintoja ja syrjintää tapahtuu, mutta se voi antaa ajatuksia ja ymmärryksiä täältä pöydän toiselta puolelta.

MUUTTUVAT KRITEERIT?

Usein kuulee kysymyksen, että miksi minua ei valittu, vaikka täytän kaikki kriteerit? Rekrytointi on siinä mielessä erittäin mielenkiintoinen kenttä, että prosessia aloittaessa ei pystytä mitenkään ennustamaan, miten prosessi etenee ja mikä on lopputulos. Rekrytoinnin alussa määritellään kriteerit ja vaatimukset valitun henkilön osalta ja usein tässä vaiheessa on tärkeää olla rajaamatta hakijoita liian tiukoilla kriteereillä, jotta saadaan oikeasti valinnanvaraa.

Kun sitten hakemuksia alkaa tulla, voivat kriteerit muuttua suuntaan tai toiseen. Jos hyviä ja kriteerit täyttäviä hakijoita ei ole, voi olla, että joudutaan kriteerejä madaltamaan ja esimerkiksi lyhyempikin kokemus voi riittää. Toisaalta hyviä ehdokkaita voi olla paljon, jolloin kriteerejä voidaan tiukentaa ja ottaa kriteereiksi myös aiemmin toiveina olleita esimerkiksi tiettyä erityisosaamista tai toimialaosaamista. Kaikki riippuu siis siitä, kenen kanssa kilpailet tehtävästä. Vaikka sinä olisit hyvä ehdokas, voi olla, että toisella henkilöllä on esimerkiksi tiettyä nicheosaamista, joka koetaan hyödylliseksi juuri kyseisessä yrityksessä.

Työpaikkailmoitusten osalta puhutaan usein myös siitä, että yritysten toivelistat ovat valtavan pitkiä ja hakijan kannattaa hakea, vaikka ei ihan kaikkia kohtia täyttäisikään. On hyvä tunnistaa pakolliset kriteerit ja toivekriteerit. Esimerkiksi jos työssä on asiakaspalvelua englannin kielellä ei pelkkä hyvä perus englannin osaaminen välttämättä riitä. Lisäksi työlainsäädännön vahvaa tuntemusta tuskin voi kompensoida hyvällä oppimiskyvyllä.

OMAN OSAAMISEN SANOITTAMINEN

Työnhaussa tärkeää on se, että osaat tuoda esille oman osaamisesi. Erittäin yleinen hakijoita erottava tekijä onkin se, että toinen on osannut kertoa omasta osaamisestaan laajemmin ja toinen vain maininnut yleisesti, missä on aiemmin ollut töissä. On selkeä ero siinä, jos kertoo tehneensä projektityötä kuin se, että kertoo esimerkkejä projekteista, joissa on ollut mukana ja millaisia vastuualueita projekteissa on ollut.

Oman osaamisen sanoittamisen ohella hakemuksia erottaa se, että osa ei tuo hakemuksissa ollenkaan esille omaa motivaatiota tai kiinnostusta tehtävää kohtaan, kun taas osa kertoo kattavasti aiheesta. Työn ei tarvitse olla unelmatyötä, mutta varmasti jokaisessa haetussa paikassa on jotakin, mikä itseä kiinnostaa juuri siinä hetkessä. Tai jos ei ole, on ehkä syytä miettiä, kannattaako paikkaan edes hakea. Käy lukemassa lisää oman osaamisen ja motivaation sanoittamisesta tästä.

Hakijoita voidaan erotella myös sitä kautta, kuinka tuoretta osaaminen on. On eri asia, jos on tehnyt samoja tehtäviä 10 vuotta sitten kuin, että tekee niitä juuri tälläkin hetkellä. Jo pelkästään järjestelmät ja teknologia on kehittynyt valtavasti, lainsäädännön puolelta on voinut tulla jotain uutta ja kaiken kaikkiaan työtavat ja -käytännöt ovat muuttuneet. Tottakai kaikki on opittavissa ja vanhasta pohjasta voi olla hyötyä, mutta kahden tasaväkisen hakijan kohdalla juuri tämä voi olla se ratkaiseva valintakriteeri.

PALKKALOTTO

Valitettavan usein tärkeänä valintakriteerinä on myös palkka. Itse toivoisin kovasti, että palkat voitaisiin ilmaista avoimesti työpaikkailmoituksessa, mutta maailma ei ole vielä tähän valmis, joten on mentävä sillä, mitä on. Itse olen rekrytoijana täysin valmis keskustelemaan palkoista ja jos jonkun sopivan ehdokkaan palkka on hieman yläkanttiin, olen yleensä häneen yhteydessä ja kyselen, olisiko hän valmis neuvottelemaan palkasta, jottei rajaudu tätä kautta hausta pois.

Jos hakijan palkkatoive on kuitenkin esimerkiksi 1000€/kk korkeampi kuin tehtävästä maksettava palkka, sopivaa kompromissia harvoin löydetään. Vaikka olisit kuinka kokenut ja osaava henkilö, ei tietyn vaatimustason tehtävistä makseta yhtään enempää. Suosittelenkin siis, että palkkatoiveen mietityttäessä, ole rohkeasti yhteydessä rekrytoijaan ja kysele, mitähän tästä maksetaan. Moni on sen valmis kertomaan yksityisissä keskusteluissa, vaikka sitä ei julkisesti saisikaan kertoa.

Toinen vaihtoehto voi olla asettaa hakemukselle jokin palkkahaarukka, johon toivot palkkauksen osuvan. Mieti myös, mikä on ehdoton minimi, millä tehtävään lähdet. Palkkatoivetta voi tarkentaa hakuprosessin aikana, kun saat lisää tietoa tehtävistä, joten haarukan esittäminen ei vielä tarkoita sitä, että olisi pakko lähteä alimmalla palkalla liikkeelle.

IHANA KAMALA EI KIITOS -VIESTI

Loppuun haluan vielä mainita pari sanaa ei kiitos -viestistä, sillä tuntuu, että ne aiheuttavat hirveästi mielipahaa hakijoissa, minkä ymmärrän täysin, onhan työpaikan löytäminen tärkeä asia ja työnhakuun uhrataan paljon aikaa. Muistathan kuitenkin, että:

1. Vaikka sinua ei valittu tähän tehtävään, ei se tarkoita, että olisit huono tai kelpaamaton ihmisenä tai hakijana, vaan tähän tehtävään osaamisesi ei vain ollut paras match.
2. Ei kiitos -viestissä mainitaan usein pitkä listaus kriteerejä ja kaikki eivät välttämättä kosketa juuri sinua, vaan kyseessä on yleisempi listaus kriteereistä, joilla valintoja on tehty.
3. Rekrytoijan ammattitaidon lyttääminen ei palauta sinua mukaan rekrytointiprosessiin tai paranna mahdollisuuksiasi nyt eikä tulevaisuudessa. Rekrytoija on ihminen, jolla on tunteet ja hän yrittää tehdä parhaansa. Rekrytoija ei välttämättä myöskään tee lopullista päätöstä kenet yritys haluaa palkata, vaan se tehdään muualla yrityksessä.
4. Voit aina pyytää palautetta hakemuksestasi ja CV:stäsi, mutta teethän tämän asiallisella ja positiivisella tavalla. Monessa firmassa hyödynnetään aiempia hakemuksiasi, joten ei kannata pilata mahdollisuuksia huonolla käytöksellä. Voit myös antaa palautetta yrityksen suuntaan, mutta muista tässäkin asiallisuus.

Näiden vinkkien kautta kohti kesälomia ja palataa jälleen syksyllä uusien aiheiden ja tuulien muodossa. Ihanaa kesää!

-by Erica