Kevään 2022 top 8 juttua

Eräs pitkäaikainen ystävä kyseli tässä taannoin kuulumisia ja oma ajatukseni oli, että kaikki menee elämässä eteenpäin ja tekee kivoja juttuja ja mä vaan rekrytoin. Taustana siis se, että olen juuri siinä iässä, jossa kaikki ostavat asuntoja, menevät naimisiin ja perustavat perheitä. Mahtuu mukaan myös unelmiensa toteuttajia ja ulkomaille muuttajia.

Mutta enhän mä oikeasti vaan rekrytoi! Oon muun muassa ensi viikolla menossa takaisin rakkaan harrastuksen pariin ja kokeilen, miltä ratsastus ja heppailut maistuisi yli 10 vuoden tauon jälkeen. Niin ja hommasin auton, jotta voin reissata kesällä ympäri Suomea (toki 10 000 kilometrin vuosirajoituksella ja kukkarokaan tuskin kestää näillä bensan hinnoilla kovin paljoa.) Eikä rekrytointi ole muutenkaan vaan rekrytointia.

Tämä kevät ei varsinaisesti ole tarjonnut isoja muutoksia ja moneen muuhun verrattuna voi vaikuttaa, että mun elämä on melko samanlaista, jos vertailukohtana on kavereiden isot elämänmuutokset. Samalla tämä kevät on ollut kyllä pitkään aikaan todella hyvä ja hyviä juttuja on tapahtunut. Tässä teille kevään top 8 asiat niin töissä kuin vapaallakin.

1. Onnistumiset töissä 🔥 Muistan, kun aloitin viime syksyllä EY:llä, että olin kauhuissani siitä, että osaanko minä mitään ja pitävätköhän kaikki minua maailman huonoimpana rekrytoijana. Koko viime syksy meni oikeastaan enemmän tai vähemmän epävarmuuden kanssa kamppaillessa. Nyt uskaltaa jo hieman hengittää, kun itsekin näkee työnsä jäljet ja on saanut todella kivaa palautetta niin omilta tiimiläisiltä kuin myös rekrytoivilta tiimeiltäkin. Ehkä osaan sittenkin jotakin ja minut kannatti EY:lle palkata

2. Kehitysprojektit töissä 💥Olen hyvin käytännöllisellä tavalla kehityshenkinen ja kun olen johonkin päässyt kunnolla sisään, keksin myös erilaisia kehitysideoita ja tapoja tehdä asioita paremmin. Onkin ollut siistiä päästä kehittämään meidän rekrytointiin liittyviä juttuja ja huomata, että näinkin isossa organisaatiossa on tilaa olla luova. Muutamia esimerkkejä näistä projekteista on esimerkiksi meidän suosittelurekrytointiprosessin kehittäminen, rekrytointikumppanien kilpailuttaminen sekä uusimpana LinkedIn kontaktointitapojen kehittäminen.

3. Meidän tiimi EY:llä 💛 Tämän kevään aikana tuntuu, että meidän tiimi on hioutunut todella hyvin yhteen ja vieläpä niin, että emme ole toimistolla juuri olleet. Meidän perjantain kahvitauot ovat viikon kohokohtia ja meno on välillä hyvin levotonta. Samaan aikaan pääsen tekemään töitä todella osaavien ihmisten kanssa, joilta jokaiselta pääsee oppimaan ja hommat rokkaavat.

4. Oman yritystoiminnan laajeneminen🎤 Viime syksynä pääsin tekemään ensimmäiset puhujakeikkani Jytylle ja maailman siisteintä oli, että minua pyydettiin jatkamaan sitä myös tänä keväänä. Palaute sekä palvelun ostajalta, että webinaareihin osallistuneilta on ollut hyvää. Onpa joku jopa löytänyt avullani töitä. Ensi syksylle on tullut jo uusia buukkauksia ja henkilökohtaistakin valmennusta kyselty. Mihin tämä vielä viekään?

5. Vanhojen harrastusten paluu 🐴 Kuten mainitsin jo introssa, ilmoittauduin Takaisin Satulaan -kurssille, joka alkaa ensi viikolla. Olen vähintään viisi vuotta miettinyt, että pitäisikö palata heppahommiin, mutta vasta nyt sain asian aikaiseksi. Odotan kurssia samaan aikaan innolla ja kauhulla. Entä jos pelkäänkin hevosia, kun aikuisuuden myötä kaikki tuntuu pelottavammalle 😆 Toinen vanha löytö oli hiihto, jonka osalta ensi talvi kuulostaa huomattavasti kivemmalle.

6. Uusi koti ❤️  Muutin viime vuoden lopussa uuteen kotiin ja odotin sitäkin kauhunsekaisin tuntein (mitäköhän joku psykologi sanoisi tähän pelkoon kaikkea kohtaan😉), mutta olen tuntenut tämän paikan kodiksi päivästä yksi alkaen. En voisi kuvitella elämää ilman isompia neliöitä, astianpesukonetta tai parveketta. Ainoastaan tänään harmittaa asua täällä, kun tiedossa on firman kesäjuhlat ja julkisten kulkuvälineiden yhteydet myöhäiseen aikaan hieman huonot.

7. Rakas sisko muuttaa kesäksi pääkaupunkiseudulle🍹Olen tästä huomattavasti enemmän innoissani kuin siskoni, joka sai täältä harjoittelupaikan. Viihdyn todella hyvin pääkaupunkiseudulla, mutta iso osa läheisistä ja ystävistä asuu järkyttävän kaukana. Siksi onkin ihan parasta, että ollaan kesä samassa kaupungissa ja voidaan jos ei muuta niin maata yhdessä sohvalla puhelimia selaten tai käydä aftereilla vähintään mun parvekkeella. Aina saa myös toivoa, että hän ihastuisi pk-seutuun ja jäisi tänne😗🌚

8. Tulevan kesäloman suunnittelu 🌞 Olen suunnittelijasielu isolla kirjaimella ja huutomerkillä ja kaikilla mahdollisilla korostusmerkeillä. Siksi olen aloittanut kesän suunnittelunkin jo hyvissä ajoin. Parit festarit on tiedossa ja näihin käytetty kaikki firman virkistysrahat saman tien, kun niitä saatiin (en ymmärrä ihmisiä, joilla ePassin tai Smartumin rahat menevät vanhaksi). Lisäksi suunnitelmiin mahtuu Oslon matkaa, kesäjuhlia sekä kaikenlaisia päiväretkiä aina Hangosta Linnanmäelle ja kotiseudulleni Savoon.

Vaikka tässä kohtaa vuotta akut alkaa olla jo aika tyhjinä ja kesäloma saisi jo tulla, odotan kuitenkin innolla myös tulevaa syksyä. Tämä on jo useampi vuosi peräkkäin, kun syksy lomien jälkeen ei tunnu maailmanlopulle, vaan mahdollisuudelle. Laitetaan samalla myös blogi kesälaitumille ja palataan syksyllä uusien ideoiden ja juttujen kanssa. Mukavaa kesää!

-by Erica

In house rekrytoijana vs. konsulttina rekrytointifirmassa

Tämä on jälleen yksi niistä blogeista, joiden työstämiseen on mennyt iäisyys. Olen tiennyt heti uudessa työssä aloittaessani, että haluan tästä aiheesta kirjoittaa ja monia hyviä pointteja on ollut listattuna jo pitkään. Mutta aina vain runosuoni ei syki siihen malliin, että saisi hyvää sisältöä tehtyä.

Olen ehkä välillä kirjoittajana liiallisesti inspiraatioon nojaava, enkä saa itsestäni puskettua väkisin tekstiä, vaikka se tärkeä taito olisikin. Tämä liittyy varmasti osittain siihen, että jos en ole inspiraation liekeissä, tekstistä tulee omasta mielestäni latteaa, kun en ole oikeassa mielentilassa.

Long story short, halusin siis kirjoittaa siitä, millaisia eroja olen havainnut inhouse-rekrytoinnin ja henkilöstöalan rekrytoinnin välillä. Näillä viittaan siis siihen, että inhouse-rekrytoinnissa rekrytoidaan itselle omaan yritykseen ja henkilöstöalan rekrytoinnissa toimitaan konsulttina, joka rekrytoi useille eri yrityksille. Jälkimmäisessä voi olla hyvinkin suuri keskittyminen samoihin yrityksiin tai vaihtoehtoisesti yritykset vaihtuvat koko ajan.

OPERATIIVINEN SUORITTAJA VAI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?

Yksi suurimmista eroista liittyy ihan käytäntöön eli siihen, miten laajasti osallistun rekrytointiprosessin vaiheisiin. Ollessani rekrytointikonsulttina henkilöstöalalla minun vastuullani oli käytännössä kaikki. Kirjoitin työpaikkailmoitukset, tein suorahakua LinkedIn kaivelun ja kontaktoinnin muodossa, kävin läpi ehdokkaat ja haastattelin heidät sekä tietysti olin yhteydessä asiakkaisiin ja hakijoihin läpi koko prosessin.

Niinpä teille, jotka epäilette henkilöstöpalvelualan rekrytointia: rekrytointikonsultit ovat todellisia superstaroja, jotka pääsevät tekemään todella monipuolisesti ihan kaikkea. Erityisesti uran alkuvaiheessa tämä kokemus olisi monelle kultaakin kalliimpaa. Ja toki urakehitysmahdollisuuksiakin on jatkoa ajatellen lukemattomia.

Nykyisin roolini on enemmänkin toimia eräänlaisena projektipäällikkönä, joka vastaa siitä, että rekrytoinnit etenevät asianmukaisesti ja että jokainen prosessin osanen eli tiimiläiset ehdokkaat tietävät siitä, missä mennään. En juurikaan osallistu käytännön tekemiseen esimerkiksi työpaikkailmoitusten tekemiseen, haastatteluihin tai edes ei kiitos -puheluiden soittamiseen.

Sen sijaan teen edelleen haastattelubuukkauksia, etsin kiinnostavia profiileja LinkedIn:stä ja kontaktoin heitä sekä osallistun työskentelytyylihaastatteluihin, mikä meillä tarkoittaa työpersoonallisuustestitulosten läpikäyntiä. Yhtenä isona tehtävänä on myös viestintä sekä tiimeille että ehdokkaille prosessin eri vaiheissa.

Tämän perusteella voisi ajatella, että roolini on huomattavasti suppeampi kuin ennen, mikä toki osittain pitää paikkaansa. Todellisuudessa roolini on muuttunut siihen suuntaan, että pääsen keskittymään niihin asioihin, jotka ovat itselle merkityksellisiä sekä tuomaan aidosti omaa asiantuntemustani tiimien ja yrityksen käyttöön.

Olen (edelleen) eräänlainen konsultti, jonka tehtävänä on nostaa esille kehityskohtia sekä toimintatapoja, joilla voidaan tuoda lisäarvoa tiimien tekemiseen. Minulta kysytään mielipidettä ja näkökulmia siitä, miten ehdokkaiden kanssa tulisi edetä. Saan tuoda tietoa päätöksentekoon sekä minun toivotaan nostavan esille rohkeasti kohtia siitä, mitä voitaisiin tehdä paremmin tai toisella tavalla, jotta saadaan rekrytoitua oikeita osaajia entistä paremmin liiketoimintaa tukien.

YHTEISTYÖSSÄ VAI PALVELUNTARJOAJANA?

Kipuilin toisinaan henkilöstöpalvelualalla siitä, että olen vain palveluntarjoaja, joka voidaan vaihtaa parempaan, jos osaaminen, hinta tai vaikkapa ihan vain naama ei miellytä asiakasta. Koin useamman kerran tilanteita, joissa minun piti ihan tosissaan perustella omaa osaamistani, että kyllä minä tämän handlaan, vaikka olenkin näin nuori tai en ole aiemmin tätä tai tätä tehnyt.

Nykyisessä roolissani olen hämmästynyt siitä, että jo päivästä yksi alkaen minun asiantuntemukseeni on luotettu ja missään vaiheessa kukaan ei ole epäilyt sitä, ettenkö voisi jotain asiaa hoitaa onnistuneesti maaliin. Ehkä enemmänkin haasteena on ollut itsellä ottaa sitä roolia, että olen asiantuntija ja voin tuoda omia ajatuksiani ja kehitysideoita esille rekrytointiin ilman pelkoa siitä, että toinen osapuoli ottaa ja lähtee.

Tämä voi kuulostaa hieman kärjistetylle, sillä ei se nyt ehkä ihan näin taida aina mennä henkilöstöpalvelualallakaan, sillä tiedän useampiakin tyyppejä, jotka ovat enemmän yhteistyökumppanin kuin palveluntarjoajan roolissa. Kyse voi siis joissain tapauksissa olla myös ihan vain omasta mielentilasta ja kokemuksesta.

Ehkä siis tiivistettynä koen tällä hetkellä, että teemme rekrytointia yhteistyössä tiimien kanssa. Jokaisen meistä panos vaikuttaa siihen onnistummeko löytämään sopivia henkilöitä vai ei. Henkilöstöpalvelualalla tämä vastuu oli useimmiten omilla harteillani (tai ainakin tuntui siltä) eli jos sopivaa henkilöä ei löydetty, oli se meidän vastuullamme, vaikka asiakas olisi kuinka pahasti tahansa tupeksinut prosessin. Toki sisäisesti tämä meillä aina tiedettiin, mutta asiakkuus saattoi siihen päättyä.

Yhteistyösuhteeseen liittyi osaltaan myös se, että rekrytointikonsulttina olin aina tietynlaisessa myynnillisessä asemassa. Minun piti myydä omaa osaamistani, ehdokkaita ja toisaalta yritystä ehdokkaille. Toki tätä samaa teen myös nykyisessä roolissani, mutta rekrytoinnin onnistumisesta ei ole kiinni se saadaanko asiakkaalta rahaa vai ei, kun laskutusta ei ole sidottu löydettyyn henkilöön. Tietysti pidemmällä tähtäimellä yritys tekee tappiota, kun sopivaa henkilöstä ei löydetä.

SIVUSTASEURAAJA VAI VAIKUTTAJA?

Kaikki tämä kiteytyy siihen, että koen nykyisin, että minulla on enemmän valtaa vaikuttaa. Jos joku rekrytoinnissa ei toimi, voin nostaa asian esille ja ehdottaa siihen parannusta. Toki globaalissa organisaatiossa on tiettyjä prosesseja ja kaikkea ei voi muuttaa, vaikka se ei minusta toimisikaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun työskentelee yhden yrityksen alla, tuntee paremmin sen brändin, yrityskulttuurin, tiimit ja niiden tavat tehdä töitä. Näin ollen tehtäviä on myös helpompi myydä eteenpäin ja toisaalta pystyy paremmin ymmärtämään, millaiset henkilöt tehtävään ja yritykseen sopisivat. Unohtamatta sitä, että pääsee myös näkemään, miten henkilöillä menee, kun he aloittavat uudessa työssä eivätkä he vain katoa jonnekin tuntemattomuuteen.

Vaikuttavuutta on myös siinä, että pääsen satunnaisesti myös mukaan päätöksentekoon sekä tuomaan enemmän mielipidettäni esille sen osalta, pitäisikö joku palkata tai ei. Tämä on myös asia, mitä tiimit toivovatkin, vaikkakaan me emme voi kenenkään puolesta päätöksiä tehdä. Samalla voikin kyseenalaistaa sitä, onko saman profiilin palkkaaminen kerta toisensa jälkeen järkevää vai voitaisiinko katsoa myös laatikon ulkopuolelle.

Kaiken kaikkiaan koen myös, että omalla työlläni on suurempi vaikutus kuin aiemmin. Voin rekrytoida henkilöitä sellaiseen yritykseen, jonka toiminnan takana voin seistä (näin ei ole ollut ihan joka tilanteessa henkilöstöpalvelualalla) ja jonka kohdalla tiedän, että todennäköisesti henkilö ei joudu maailman kauheimpaan paikkaan töihin. Voin myös tuoda omaa asiantuntemustani esille ja kokea, että sitä arvostetaan ja se tuo lisäarvoa yrityksen toiminnalle

Haluan vielä nostaa sen esille, että nämä ovat minun kokemuksiani eivätkä välttämättä päde ihan kaikkiin inhouse-rekrytointitehtäviin tai henkilöstöalan rekrytointeihin. Tiedän tapauksia, joissa inhouse-rekrytoija tekee laajempaa työtä ja toisaalta tapauksia, joissa rekrytointikonsultti on enemmän asiakkaan kumppanina ja pääsee hyvinkin laajasti vaikuttamaan tekemiseen.

Eroavaisuuksia on varmasti paljon lisää myös tämän listan ulkopuolella, mutta hyvän blogitekstin merkkimäärä tulisi nopeasti vastaan sekä onhan se hyvä jättää asiaa myös tuleviin teksteihin. Ei siis makeaa mahan täydeltä.

-by Erica

Kuinka onnistua alanvaihdossa?

Oletko miettinyt alanvaihtoa, mutta siirtyminen tuntuu aivan liian työläälle ja jopa mahdottomalle? Olet ehkä hetken jo yrittänytkin, mutta onnistumista ei vain näy eikä kuulu. Olisiko syytä vain heittää hanskat tiskiin ja todeta, että olet ikuisesti sidottuna vanhaan työhösi? Ei todellakaan, sillä ihmiset vaihtavat jatkuvasti alaa onnistuneesti. Lue siis alla olevat vinkit ja mieti, voisiko niistä olla hyötyä juuri sinun tapauksessasi.

1. Harkitse vaihtoehtoisia reittejä. Jos olet jo pitkään yrittänyt siirtyä kiinnostaviin tehtäviin, mutta ovi ei vain aukea, voi olla hyvä miettiä, veisikö toinen tie perille. Voisinko hakeutua isoon yritykseen muihin tehtäviin ja osallistumalla erilaisiin projekteihin tai yhteistyön muotoihin pikkuhiljaa siirtyä haluamiini tehtäviin? Voisinko mennä tehtävään, jossa yhtenä pienenä osana pääsen tekemään haluamaani asiaa ja näin kerryttää kokemusta?

2. Kouluttaudu. Oman osaamisen kehittäminen on aina hyödyksi ja merkki myös siitä, että haluat tosissaan siirtyä uudelle alalle. Tämän ei tarvitse olla vuosia kestävää päätoimista opiskelua, vaan töiden ohessakin saa kerrytettyä uutta tietoa reppuun. Erityisen hyödyllisiä ovat ne koulutukset, joiden yhteydessä voi suorittaa harjoittelujakson ja sitä kautta saada oikeaa työkokemustakin alalta.

3. Rakenna omaa henkilöbrändiäsi. Kun sinut tunnetaan, on helpompi myös päästä niihin tehtäviin, jotka sinua kiinnostavat. Sinä tiedät, keneltä kysyä apua ja toisaalta osaamisesi tunnistetaan jo ennakkoon. Henkilöbrändiä voit rakentaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jakamalla osaamistasi. Valitse kanava ja sisällöntuotantomuoto, joka sopii sinulle. Oli se sitten kirjallista, kuvallista tai videomuodossa olevaa sisältöä.

4. Sanoita oma osaamisesi. Ota itsellesi kynä ja paperia ja kirjaa ylös kaikki, mitä olet tehnyt aiemmissa tehtävissäsi, opinnoissasi sekä muissa projekteissa, kuten harrastusten, luottamustoimien ja vapaaehtoistyön parissa. Näin saat käsityksen siitä, mitä kaikkea osaat ja mikä voisi olla haetun tehtävän kannalta hyödyllistä.

5. Usko itseesi. Jos sinä et usko olevasi hyvä työntekijä, on vaikea vakuuttaa ketään muutakaan siitä. Kaikesta kokemuksesta ja osaamisesta on hyötyä ja sinun tehtäväsi on perustella, miksi juuri sinä olisit se paras valinta.

6. Tutustu hakemaasi alaan. Ota selvää, mitä uudella alallasi oikeasti tehdään ja mitä työ vaatii. Keskustele alan ammattilaisten kanssa tai googlaa internetin lähteitä. Kun tiedät, mitä työn tekeminen on, on sinun helpompi myös poimia omasta osaamisestasi ja työhistoriastasi ne kohdat, jotka perustelevat parhaiten sinun valintasi kannattavuutta. Toisaalta sinulle voi myös selvitä, että eihän tämä ole sittenkään minua varten ja hakua ei kannata jatkaa.

7. Perustele ja näytä motivaatiosi. Uudelle uralle siirtyminen vaatii motivaatiota ja usein myös perusteluja siitä, miksi haluat vaihtaa vaikkapa esihenkilötehtävistä assistenttitehtäviin. Kerro, mikä uudessa alassa, tehtävässä ja yrityksessä kiinnostaa ja näytä motivaatiosi myös aktiivisuuden ja hyvin valmistautumisen kautta.

8. Ole valmis siihen, että uranvaihdos voi kestää. Tämä ei välttämättä kerro siitä, että olisit huono vaihtoehto eikä sinulla olisi mahdollisuuksia. Voi olla, että et ole osannut myydä itseäsi parhaalla mahdollisella tavalla tai sitten tehtävään löytyi joku, joka täytti kriteerit vieläkin paremmin. Voit kysyä palautetta rekrytoijalta, jotta voit kehittää hakuasi jatkoa ajatellen.

9. Ole valmis madaltamaan vaatimustasoasi. Usein on myös niin, että sinun tulee madaltaa vaatimuksiasi esimerkiksi tehtävän vaatimustason tai palkkauksen osalta. Vaikka olisit, kuinka kokenut toisella alalla, ei aloittavan tason tehtävästä voida maksaa enempää kuin sen vaatimustason mukaisesti. Toisaalta toisen alan kokemus ei myöskään välttämättä korvaa uudella alalla vaadittavaa kokemusta, jos kilpailussa on mukana alan asiantuntijoita.

10. Hyödynnä myös muiden osaamista. Uravaihdosta ei tarvitse tehdä yksin, vaan voit pyytää apua muilta. Ystävät, perhe ja kollegat osaavat nostaa esille osaamisia, jotka sinulle ovat itsestäänselvyyksiä ja toisaalta myös tsemppaavat, kun usko on koetuksella. Myös ulkopuolisen avun pyytäminen voi olla hyödyllistä ja tässä toimivat esimerkiksi mentorit tai uravalmentajat.

Uran vaihtaminen ei ole helppoa ja se ottaa oman aikansa. Usko siis omaan tekemiseen, arvioi tekemistäsi ja ennen kaikkea jaksa jatkaa eteenpäin. Sinun paikkasi löytyy vielä.

-by Erica

”Kaikki kokemus on hyödyksi” – Koulutussuunnittelijan uratarina

Kuinka moni on opiskelujensa aikana törmännyt tilanteeseen, että uramahdollisuudet opiskelujen jälkeen näyttävät hyvin epämääräisille? Erilaisia titteleitä esitellään huomattavasti, mutta mitään konkreettista kuvausta oman töiden sisällöistä ei ole. Oman jutun löytämiseen tulee käyttää paljon aikaa ja vaivaa, jotta pääsee perille siitä, mitä oikeasti voisi ja haluaisi tehdä.

Näin kävi myös Katrille, joka mietti aikuiskasvatuksen opintojensa loppuvaiheessa tulevaisuuden näkymiään. Hän päätyi pohdiskelujen jälkeen työskentelemään koulutussuunnittelijana ja jakaakin nyt oman uratarinansa. Tulossa on siis kuvausta työn sisällöstä, vaatimuksista sekä yleisesti uramahdollisuuksista kasvatustieteiden alalla.

TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄ

”Koulutussuunnittelijan työ on todella monipuolista. Pääsääntöisiä työtehtäviäni ovat suunnittelu, organisointi sekä yhteistyö muiden suunnittelijoiden ja opettajien kanssa. Neuvon myös opettajia ja oppilaita koulutusten osalta. Osallistun myös muihin hallinnollisiin tehtäviin, kuten työsopimusten tekoon ja laskujen tarkastukseen.”

Koulutussuunnittelijan työnkuva jakautuu siis noin kolmeen osa-alueeseen, jotka voivat vaihdella eri työnantajilla. Yhtenä osana on itse koulutusten suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Tähän prosessiin kuuluu kaikki koulutuksen sisällön ideoinnista, käytännön suunnitteluun, budjetointiin ja aikatauluttamiseen sekä markkinointiin ja jatkokehittämiseen. Toisaalta työ sisältää paljon vuorovaikutusta sekä neuvonta- ja ohjaustyötä eri suuntiin. Viimeinen osa ovat erilaiset hallinnolliset tehtävät, jotka tukevat muun koulutusorganisaation tekemistä.

”Työskentelen Metropolia ammattikorkeakoulussa, jossa minulla on omia koulutusohjelmia, joista vastaan. Organisointi sisältää käytännössä esimerkiksi aikatauluttamista, aikatauluissa pysymistä, työaikasuunnittelua, lukujärjestysten tekoa sekä työnjakamista kurssien sisällöistä.”

Koulutussuunnittelija voi työskennellä hyvin monenlaisissa ympäristöissä, joita voivat olla ammattikorkeakoulut, yliopistot, ammattikoulut ja ammatillinen täydennyskoulutus. Lisäksi yksityisillä yrityksillä voi olla koulutussuunnittelijoita vastaamassa henkilöstökoulutuksista ja toisaalta erilaiset yksityiset tahot, kuten järjestöt, yhdistykset ja kansalaisopistot palkkaavat koulutussuunnittelijoita.

”Tyypillinen työpäivä pitää sisällään paljon palavereja ja yhteistyötä muiden koulutussuunnittelijoiden kanssa. En ole ollut kauhean pitkään nykyisessä roolissani, joten paljon aikaa menee siihen, että otan selvää asioista ja sisäistän uutta tietoa, jota tulee ja paljon. ”

OIVALLUKSET TYÖSTÄ

”Parasta työssäni on ehdottomasti sen monipuolisuus. Työni on todella itsenäistä, mutta nautin siitä, että saan olla muiden ihmisten kanssa. Itselleni sopii todella hyvin työ, jossa pääsee organisoimaan ja aikatauluttamaan asioita. On hienoa, että olen löytänyt työn, jossa omat vahvuudet pääsevät esille. ”

Työn mielekkyyden kannalta hedelmällisintä on se, että työssä pääsee tekemään niitä asioita, jotka itseä kiinnostavat ja toisaalta asioita, joissa voi kokea olevansa hyvä. Varmasti jokaisella meistä on työhistoriassaan tilanteita, joissa on ollut työssä, jossa kyllä menestyy, mutta joutuu jatkuvasti ponnistelemaan, kun omat vahvuudet eivät pääse kehiin eikä olla edes lähellä omaa mukavuusaluetta.

”Hienoa on myös se, että minulla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Voin päättää, milloin ja missä teen työtäni, mitä mahdollisuutta minulla ei aiemmin ole ollut. Perehdytykseni on hoidettu etänä ja se on luonnistunut todella hyvin. Oma perehdytykseni oli suunniteltu fiksusti niin, että pääsin tutustumaan kaikkiin muihin koulutussuunnittelijoihin, jolloin olen päässyt oppimaan jokaiselta ja tiedän jatkossa myös keneltä kysyä lisää.”

Etätyö on asettanut omat haasteensa ja mahdollisuutensa työnteolle. Moni tekee opintojensa aikana esimerkiksi asiakaspalvelutyötä, jossa tulee olla paikalla tiettyyn aikaan eikä työtä voi suorittaa kotoaan käsin. Toisaalta opiskelijat ovat viimeiset pari vuotta joutuneet opiskelemaan ja ottamaan vastuuta omista opinnoistaan vieläkin vahvemmin etäopiskelun kautta, mikä varmasti valmistaa heitä myös tulevaan työelämään. Ja aika harva varmasti edes toivoo 100% läsnäolopakkoa.

”Oman haasteensa työlle asettaa työn rajaaminen. Kun on innostunut työstään, tulee helposti tehtyä ylitöitä ja pitkää päivää erityisesti. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen.”

Jaksamiseen liittyvät haasteet ovat olleet paljon esillä viimeisten vuosien ajan ja tuntuu, että enemmän tai vähemmän jokaisella nämä ovat jossain vaiheessa arkipäivää. Asiantuntijatyössä työn rajaaminen on usein työntekijän omalla vastuulla vaikkakin työpaikan kulttuuri ja käytännöt ohjaavat sitä, ihannoidaanko esimerkiksi ylitöitä ja jatkuvaa kiirettä. On kuitenkin tärkeää, että jokainen ottaa vastuuta oman työn rajaamisesta ja opettelee sanomaan myös ei, sillä niitä mielenkiintoisia projekteja tulee ihan varmasti myös tulevaisuudessa vastaan.

”Yllättävää työssä on ollut se, että oppimista on valtavasti ja uutta tietoa tulee koko ajan. Edistys menee pikkuhiljaa eteenpäin. Yllättävää on myös se, kuinka hyvin etätyöaikana on päässyt kiinni porukkaan ja kuinka tiivistä yhteistyötä tehdään. Tämä on toki vaatinut sitä, että on itse aktiivinen ja ottaa asioista selvää sekä kysyy muilta.”

VAATIMUKSET

”Aika kliseisesti työssä korostuvat hyvät organisointi- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky hallita aikaa ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Entistä enemmän tarvitaan myös digitaitoa ja näppäryyttä käyttää eri järjestelmiä.”

”Työssä menestymisen osalta sinulla tulisi olla hyvä muisti ja oppimisstrategiat, joiden avulla voi hallita suurta tietomäärää, jota työssä tarvitaan. Suuren tietomäärän hallitsemiseen tarvitaan myös halua oppia ja tietoa siitä, mistä tietoa löytää, jos sitä ei itse muista. Jokaista yksityiskohtaa ei tarvitse eikä voikaan muistaa, vaan tärkeämpää on hallita kokonaisuutta”

Koulutussuunnittelijan työ koostuu monista pienistä palasista ja kokonaisuuksista, mikä vaatii sitä, että henkilö löytää itselleen sopivat tavat hallita kokonaisuutta. Tärkeää on myös se, että osaa hyödyntää verkostojaan eli esimerkiksi kollegoitaan ja organisaation muita työntekijöitä, jolloin riittää, että osaa kääntyä oikean tahon puoleen kysyäkseen apua.

”Tietotaidon osalta etuna on koulutusalan tuntemus sekä se, että olen itse opiskellut Metropoliassa ja yliopistossa, joten ymmärrän opiskelijan maailmaa. Tiedän termit ja osaan miettiä asioita opiskelijan näkökulmasta.”

URAMAHDOLLISUUDET

”Oma uratarinani on hyvin asiakaspalvelupainotteinen ja olen tehnyt läpi elämäni työtä ihmisten parissa. Koulutustaustani on kasvatustieteissä, mikä antaa hyvää pohjaa koulutussuunnittelijan työhön. Viimeisimpänä olin myös varhaiskasvatuksen opettajana päiväkodissa, mikä antaa omalta osaltaan hyvät valmiudet työlle. Aluksi suhtauduin hieman negatiivisesti aiempaan työkokemukseeni, mutta isoin oivallukseni olikin, että kaikesta kokemuksesta on hyötyä.”

Kun opintojen jälkeen siirtyy työelämään, sen ensimmäisen oman alan työtehtävän saaminen on se kaikista haastavin tehtävä. Tärkeää olisikin käyttää aikaa siihen, että paketoi oman osaamisensa selkeään pakettiin. Kun itse tiedät, mitä osaat ja mitkä ovat sinun vahvuuksiasi, on se helpompaa myös myydä työnantajille.

”Valmistumisen jälkeen mulla oli vähän hakusessa se, mitä rupean tekemään. Sain itselleni mentorin ja näiden keskustelujen kautta itselleni aukeni, että koulutussuunnittelijan tehtävä voisi olla itselle sellainen sopiva mahdollisuus, jossa omat vahvuudet pääsisivät esille.”

Oman osaamisen sanoittaminen, työpaikan saaminen ja varmuuden löytäminen omaan tekemiseen liittyen ovat haasteita, joita ihan varmasti jokainen valmistumassa oleva kohtaa. Näiden haasteiden kanssa ei tarvitse olla yksin, vaan avuksi voi hankkia esimerkiksi mentorin tai uravalmentajan. Suurin hyöty näistä on varmasti se, että he auttavat sinua oivaltamaan, että sinulla on jo käsissäsi kaikki se, mitä tarvitaan menestyksekkääseen työelämään siirtymään.

”Koulutussuunnittelijan työ oli eräänlainen uratoive itselleni, joten nyt heti mielessä ei ole seuraavaa siirtoa. Koen, että omassa työssäni on valtavasti mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää itseään. Jonain päivänä voisi olla kiinnostavaa toimia esihenkilönä tai ottaa vetovastuuta erilaisista projekteista. Toisaalta minulla on pedagoginen pätevyys ja opettajana toimiminen kiinnostaa. Tästä onkin jo meillä sisäisesti puhuttu, että voisin alkaa opettaa vaikka ruotsin kieltä.”

”Kasvatustieteilijöillä on todella monipuoliset mahdollisuudet, joihin kuuluu esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen kentän tehtävät, opettaminen, suunnittelu- ja kehitystyö, henkilöstöhallinnon tehtävät, tutkimustyö, kouluttajana toimiminen sekä uravalmennus.”

KAIKKI KOKEMUS ON HYÖDYKSI

”Tutkinto antaa mahdollisuudet todella monipuolisiin työtehtäviin ja sitä kautta voi edetä, minne haluaa. Samalla joutuu kuitenkin tekemään paljon itsetutkiskelua ja selvittelemään, minne haluaa. Eli se vaatii aika paljon itseltä, että löytää sen oman juttunsa.”

Kasvatustieteet ovat eräs yleispäteviä aloja, joilta voi valmistua käytännössä mihin tahansa. Mahdollisuuksia on rajattomasti, mikä voi olla sekä siunaus että kirous. Tämä vaatii opiskelijalta paljon sitä, että hän tutustuu eri mahdollisuuksiin ja miettii, mikä itseä kiinnostaa. Internetin ohella hyviä lähteitä ovat keskustelut jo työelämässä olevien kanssa. Rohkeasti siis viestiä kiinnostaville henkilöille ja pyyntöä kahvihetkestä, jossa voisi kuulla lisää työn arjesta. Äläkä unohda harjoittelumahdollisuuksien käyttöä.

”Opintojen aikana puhuttiin paljon siitä, että sivuaineet määrittäisivät sitä, mitä jatkossa tulee tekemään. Ovat ne omalta osaltani vaikuttaneet työn sisältöön esimerkiksi sitä kautta, että vastaan maahanmuuttajien koulutusryhmästä, kun olen opiskellut suomea toisena kielenä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nämä valinnat eivät määrää loppuelämääsi ja kannattaa enemmänkin lukea sitä, mikä sinua aidosti kiinnostaa eikä vain sitä, mistä olisi eniten hyötyä.”

”Haluan korostaa myös sitä, että kaikki työkokemus, mitä opintojen aikana kerrytät, on hyödyksi. En kokenut olevani oikeassa paikassa varhaiskasvatuksen puolella, sillä minulla ei ollut siihen vaadittua osaamista tai pätevyyttä. Keskustelut mentorini kanssa vahvistivat sitä, että oikeastaan tein juuri oikeita asioita ja että tärkeämpää on se, että saa sanallistettua oman osaamisensa. Tärkeää on, että tunnistat omat vahvuudet ja sopivuuden tehtävään sekä saat ne ilmaistua hakemukseen, vaikka sinulla ei olisikaan juuri vastaavaa kokemusta.”

Olen omassa työssäni rekrytoijana törmännyt useinkin henkilöihin, jotka itse haittaavat omaa työllistymistään, kun eivät tunnista omaa potentiaaliaan. Jokainen työpaikka tarjoaa valtavia oppeja ja ahaa-elämyksiä, kun vain osaat ne sieltä työstä esiin poimia ja tunnistaa. Kukaan alansa asiantuntija ei ole aloittanut asiantuntijana, vaan hekin ovat tehneet ihan niitä samoja hommia kuin sinäkin opintojensa ohella ja jo sieltä alkaneet kerryttää omaa osaamistaan.

”Itse hain puoli vuotta oman alan tehtäviin ja välillä usko itseen oli koetuksella. Aloittavan tason tehtäviin hakee paljon ihmisiä ja erottautuminen on hankalaa. Haluan kuitenkin uskoa, että jokainen löytää oman paikkansa. Kun tiedät, mitä haluat ja osaat, pääset varmasti ennemmin tai myöhemmin sinne, minne pitää. Ei ole olemassa yhtä oikeaa reittiä, vaan ihan kaikesta kokemuksesta on hyötyä.”

Ensimmäisen oman alan työpaikan löytäminen ottaa aikansa. Muista siis olla kärsivällinen ja tiedosta se, että kyse ei ole sinun huonommuudestasi, vaan siitä, että oikea paikka ei ole vielä avautunut. Ole valmis myös katsomaan vaihtoehtoisia reittejä ja joustavasti muokkaamaan urasuunnitelmaasi, jos suorin tie ei vie maaliin. Eräs lempilauseistani on: If you don’t know where you’re going, every road will take you there.

-by Erica

Rekrytoijan työ maailman epäkiitollisinta?

Jaoin jokunen aika sitten työnhakuvinkkejä täällä blogissani sekä LinkedIn:ssä. Tavoitteenani oli inspiroida ja jakaa osaamista. Sain kuitenkin negatiivissävytteistä palautetta, jossa vinkkini olivat huonoja ja työnhaku niin epäreilua, että ihan sama mitä siinä tekee. En kiistä, etteikö näinkin olisi, mutta hieman alkoi harmittaa, kun hyvää tarkoittava elekin tulkittiin vain kettuiluna työnhakijoita kohtaan.

Aloinkin miettimään, että rekrytoijan työhön liittyy aika paljon negatiivisia puolia ja sitä voisi pitää yhtenä epäkiitollisimmista ammateista. Halusinkin jakaa näitä ajatuksia teille, jotta näkisitte myös sitä näkökulmaa, että me (kaikki) rekrytoijat emme ole pahoja, vaan olemme ihmisiä siinä missä kaikki muutkin. Teemme virheitä ja vääriä valintoja, mutta toisaalta myös omaamme tunteet ihan samalla tavalla kuin työnhakijatkin.

  1. Suurimman osan ajasta kerromme huonoja uutisia.

Pääsääntöisesti tehtävään haastatellaan useita henkilöitä, joista palkataan vain yksi. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmaksi osaksi pääsemme ilmoittamaan henkilöille, että valitettavasti valinta ei kohdistunut sinuun. Näin ollen iso osa työstä on pettymysten tuottamista henkilöille, jotka ovat ihan varmasti olleet innoissaan ja sitoutuneita prosessiin.

Samaten meidän tehtävänämme on usein kertoa myös rekrytoiville esihenkilöille, että valitettavasti sopivaa osaajaa ei löydy tai tämä on työllistynyt muualle. Tähän kun lisätään se, että he eivät näe meidän tekemäämme työmäärää eivätkä välttämättä ymmärrä työmarkkinatilannetta, voi heidän korvissaan kuulostaa erittäinkin pahalle, että sopivaa henkilöä ei nyt löytynyt. Olisiko pitänyt vain tehdä kovemmin hommia?

2. Teemme valtavasti työtä, mutta se ei välttämättä johda yhtään mihinkään.

Olen aiemminkin puhunut siitä, että ihmisten parissa työskenneltäessä kaikki ei ole omissa käsissä. Voi siis olla, että olen nähnyt hirveästi vaivaa ja tehnyt täydellisistä täydellisimmän suorahakulistan, kun rekrytoiva esihenkilö toteaa, että emme me nyt tarvitsekaan ketään. Tai kun useampi kandi on houkuteltu mukaan ja haastatteluja sovittu useampi kierros ja tiimi toteaa, että olisimme kuitenkin kaivanneet lisää projektinhallintaosaamista. Näin ollen kaikki tehty työ häviää kuin vesi hanhen selkään ja voit vain jatkaa pään hakkaamista seinään.

Toisaalta olet löytänyt aivan timanttisen ehdokkaan ja myös tiimi on innoissaan, mutta sitten ehdokas ilmoittaa, että ehti työllistyä muualle. Puhumattakaan sitten niistä ehdokkaista, jotka käyttivät rekrytointiprosessia vain nostaakseen palkkaansa tai parantaakseen työehtoja nykyisellä työnantajalla. Ja jälleen ollaan tilanteessa, jossa koko rumba alkaa alusta ja kiitos jää saamatta.

3. Työskentelemme kahden osapuolen välissä eikä kumpaakaan voi miellyttää.

Rekrytoijalla on periaatteessa kaksi asiakasta samanaikaisesti. Toisaalta tulee täyttää rekrytoivan tiimin odotukset toiveet, mutta samalla myös palvella ehdokkaita ja heidän odotuksiaan. Olisi hienoa antaa mahdollisuuksia myös niille ehdokkaille, jotka eivät täysin täytä kriteerejä, mutta tiimit haluavat yleensä sen täydellisen ehdokkaan. Lisäksi olisi hienoa auttaa ehdokkaita vahvemmin työnhaussa, mutta aika ei tähän riitä tähän.

Tiimeille haluaisimme taas esitellä juuri niitä ehdokkaita, joita he odottavat, mutta usein työmarkkinatilanne estää tämän ja täytyy tarjota kompromisseja. Tiimit eivät välttämättä aina ymmärrä, että olemme oikeasti tuoneet tarjolle kaiken mitä on ja jos jossain olisi parempia profiileja, esittelisimme ne kyllä. Pelaamme siis rekrytoinnissa peliä, jota emme vain voi koskaan voittaa.

4. Ammattitaitoamme kyseenalaistetaan jatkuvasti.

Pelkäsin jossain vaiheessa uraani ei kiitos -viestien lähettämistä, sillä vastaviesteissä tuli aina kommentteja siitä, miten minä en ymmärrä mistään mitään, en osaa lukea, en osaa rekrytoida ja kaiken huipuksi kohtelen ihmisiä epätasa-arvoisesti. Osa on vienyt tämän jopa niin pitkälle, että on ilmoittanut, että kuulen seuraavaksi heidän asianajajastaan ja sitten keskustelemme toiminnastani.

Näistä viesteistä ei tule kovin hyvää fiilistä, vaikka ymmärrän, että usein taustalla on se, että työnhakua on jatkunut jo kauemmin ja turhautumista tulee purkaa johonkin kohteeseen. Vaikka itse tietäisi tehneensä kaiken oikein, on vaikea luottaa täysin omaan osaamiseen, kun joka puolelta tulee viestejä siitä, että en osaa rekrytoida tai oikeastaan tehdä yhtään mitään.

5. Rekrytoijilla on huono maine.

Tämä ei varmaan 100 % pidä paikkaansa, mutta joissain yhteyksissä rekrytoijia pidetään mielivaltaisina henkilöinä, jotka voivat määrätä toisen ihmisen tulevaisuudesta. Ja yksikin pieni virhe voi menettää mahdollisuutesi ikuisiksi ajoiksi. Tässä päätöksenteossa ei tunneta minkäänlaista inhimillisyyttä, vaan halutaan suosia niitä yhteiskunnan hyväosaisia ja muutenkin elämässään hyvin menestyneitä. Niin ja alle 50-vuotiaita. Ja miehiä. Ja kantasuomalaisia. Mitä näitä epäkohtia nyt onkaan.

On toki totta, että rekrytointiin osallistuu henkilöitä, jotka käyttävät valtaansa väärin ja kohtelevat ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Mutta samaan aikaan ammattirekrytoijat ovat myös niitä, jotka vievät alaa eteenpäin ja tekevät työnsä aidosti hyvin. Olen työssäni tasan kerran ollut tekemässä lopullista päätöstä rekrytoitavasta henkilöstä ja muissa tapauksissa olen tarjonnut mahdollisuuksia ihan kaiken taustaisille henkilöille. Syytä etenemättömyyteen voi löytyä myös hakijasta esimerkiksi puutteellisesti kerrotusta osaamisesta tai siitä, että haussa oli mukana osaavampia henkilöitä.

6. Paskaa tulee jatkuvasti niskaan.

Kun sosiaaliseen mediaan kirjoittaa työnhausta, jakaa vinkkejä siihen tai kertoo rekrytoijien arjesta, aina löytyy joku, joka alkaa tylyttää, miten epäoikeudenmukaisesti ihmisiä kohdellaan työnhaussa. Aina tulee niitä, jotka haluavat niputtaa kaikki rekrytointia tekevät samaan kasaan ja tuomita alan yksittäisten kokemusten perusteella. On vain yksi pieni työnhakija suuressa maailmassa kohtaamassa pahoja yritysjättejä ja rekrytoijia.

Tuntuukin typerälle edes jakaa mitään, kun se tuntuu aina aiheuttavan pahaa mieltä ja herättävän vanhoja traumoja. Samaan aikaan haluan kuitenkin uskoa, että jos voin omalla työlläni auttaa edes yhtä ihmistä löytämään unelmiensa työpaikan tai helpottaa tiimejä omassa työssään yhden sopivan osaajan kautta, on työssäni järkeä. Aina löytyy niitä, jotka huutavat ja valittavat, mutta tärkeintä on, että itse uskoo omaan juttuunsa, on valmis kehittymään ja auttamaan muita.

P.S Ja onhan se rekrytointi näistä asioista huolimatta myös ihan kivaa ajoittain, en kai sitä muuten tekisikään

-by Erica

10 syytä käyttää LinkedIniä

Olen itse suuri LinkedIn:n puolestapuhuja, sillä itselleni siitä on ollut paljon hyötyjä. Voi olla, että olisin asiasta eri mieltä, jos en olisi saanut sitä kautta kiinnostavia tilaisuuksia tai päässyt osallisiksi kiinnostaviin keskusteluihin. On tämä toki vaatinut omaa aktiivisuuttakin, mutta tehty työ on kyllä maksanut itsensä takaisin.

Monesti kuulen argumentteja siitä, että ”Ei minun nyt kannata siellä olla, kun ei meidän alan ihmiset siellä ole” tai ”Siellä on vaan niitä johtajia ja myyjiä”. Varmasti on ihan totta, että kaikille aloille se ei ole sopiva foorumi, mutta populaatio eri aloilla lisääntyykin ja käyttömahdollisuudet eivät rajoitu vain siihen, että rekrytoijat ottaisivat yhteyttä. Listasinkin tähän tekstiin 10 syytä käyttää LinkedIn:ä.

1.Yhteydenotot rekrytoijilta

Varmasti se yleisin syy käyttää LinkedIniä on mahdollisuus saada yhteydenottoja rekrytoijilta. Kun profiilisi on kunnossa, voi sinulle tulla suoraan viestiä kiinnostavista tehtävistä. Tämä toki edellyttää sitä, että olet kuvannut kattavasti aiempia työtehtäviäsi, ehkä laittanut sopivia avainsanoja profiiliisi sekä tietysti olet sellaisella alalla, jossa rekrytoijat kontaktoivat ehdokkaita suoraan.

Tällaisia aloja ovat esimerkiksi IT- ja teknologiaroolit, insinööritehtävät eri aloilla, kaupallisen alan osaajat esimerkiksi talouden ja konsultoinnin aloilla, rekrytoijat ja nykyisin myös enenevissä määrin kaiken tasoiset osaajat melkein alalta kuin alalta. Uusimpana ehkä vielä vahvemmin sosiaali- ja terveysalan osaajat. Suorahaku ei kosketa enää vain johto- ja asiantuntijarooleja, vaan yhteydenottoja voi tulla myös avustavampiin tehtäviin ja ihan myös perinteisempiin ”duunarirooleihin”.

2.Työn hakeminen

Hyvä LinkedIn-profiili vastaa CV:tä ja siksi sitä on myös mahdollista hyödyntää monipuolisesti työnhaussa. LinkedIn tarjoaa erilaisia keinoja myös omaan aktiiviseen työnhakemiseen. Voit ilmaista profiilissasi, että olet avoin uusille mahdollisuuksille ja tämä näkyy sitten myös rekrytointia tekeville. Toisaalta voit myös jakaa itse postauksia omaan työnhakuusi liittyen ja nämä voivat saada todella suurta näkyvyyttä.

LinkedIn:ssä on käytössä EasyApply-hakutoiminto, joka mahdollistaa sen, että joihinkin tehtäviin voi hakea suoraan omalla LinkedIn-profiililla eli parin klikkauksen jälkeen olet mukana haussa. Monista työpaikoista myös ilmoitetaan pelkästään LinkedIn:ssä tai yhtenä vakiokanavana, joten sitä kautta on helppo seurata, mitä kaikkea olisi juuri nyt tarjolla.

3.Yritystoiminnan aloittaminen ja boostaaminen

LinkedIn tarjoaa hyvän mahdollisuuden yritystoiminnan aloittamiseen. Voi olla, että saat tätä kautta yhteydenottoja ja tietoa mahdollisista tilaisuuksista oman työsi ohella. Monet kyselevätkin postauksissaan tiettyjen alojen osaajia tai palveluita ja näissä on hyvä ilmoittaa itsensä. Toisaalta voit samalla nähdä, mille on kysyntää ja selvittää myös verkostoltasi, voisiko sinun osaamistasi hyödyntää muuallakin kuin perinteisen työn kautta.

LinkedIn perustuu verkostojen hyödyntämiseen ja siksi monen alan yrittäjälle se tarjoaa erittäin hyviä keinoja markkinoida omaa tuotettaan tai osaamistaan. Verkostosi koosta riippuen postaukset voivat tavoittaa hyvinkin laajoja yleisöjä ja voit myös suoraan kontaktoida kiinnostavia henkilöitä. Puhumattakaan sitten suosituksista, jos hoidat hommasi hyvin ja muut voivat jakaa viestiäsi eteenpäin.

4.Muut kiinnostavat mahdollisuudet

LinkedIn voi tarjota myös muita kiinnostavia mahdollisuuksia esimerkiksi kutsuja webinaareihin, podcast-vieraaksi tai ihan vaikkapa vaan lounaalle kiinnostavien ihmisten kanssa. Näiden ei välttämättä aina tarvitse olla sellaisia, joista itse hyödyt rahallisesti, vaan myös sellaisia, joissa pääset laajentamaan osaamistasi tai tietovarantoasi tai ihan vaan pitämään hauskaa.

Omalla kohdallani LinkedIn on tarjonnut esimerkiksi mahdollisuuksia puhujakeikkoihin, joita en välttämättä olisi saanut muuten. Toisaalta olen voinut jakaa omia ajatuksiani muille paljon laajemmin kuin vain oman työpaikan tai oman lähipiirin puitteissa. Suoranaisesti tämä ei ole tuottanut pankkitilin kasvua, mutta pidemmällä tähtäimellä tämä kaikki voi myös näkyä siellä.

5.Verkostoituminen

Syy, miksi LinkedIn on koskaan perustettu, on se, että ihmiset voisivat verkostoitua keskenään sekä oman alan osaajien että muiden ammattilaisten kanssa. LinkedIn:ssä voi hyvinkin matalalla kynnyksellä laittaa viestiä kiinnostaville henkilöille ja pyytää vaikkapa etäkahveille, lounaalle tai ihan vain jäädä seuraamaan heidän ajatuksiaan ja osallistua keskusteluun.

Tarinoita siitä, miten LinkedIn:n kautta on tutustunut uusiin ihmisiin ja päässyt heidän kanssaan sparrailemaan itselle tärkeistä aiheista ja jopa oppimaan uutta, on lukuisia. Verkostoituminen korostuukin tämän päivän työelämässä ja tuntemalla oikeat ihmiset olet lähempänä uusia työmahdollisuuksia ja osaat myös hakea apua, kun sitä tarvitset. Esimerkiksi kuka voisi olla osaava tekijä työkykyjohtamisen tai digimarkkinoinnin osalta tai kenellä on tietotaitoa myynnin kasvattamisesta?

6.Henkilöbrändin rakentaminen

Nämä kaikki edellä olevat kohdat menevät aika kivasti otsikon henkilöbrändin rakentaminen alle. LinkedIn tarjoaa erinomaisen alustan tähän, sillä pystyt tuomaan viestiäsi esiin suuren ja sinulle sopivan kohderyhmän nähtäväksi. Jotta voit olla kilpailukykyinen omalla alallasi, tulee sinun olla tunnettu ja LinkedIn:ssä pystyy suhteellisen pienelläkin vaivalla lisäämään omaa tunnettuuttaan.

Jos siis sinulla on mielessä se, mikä on se sinun oma juttusi ja mistä haluat ihmisten sinut tuntevan, on LinkedIn:ssä helppo tuoda tätä viestiä esille. Voit kirjoittaa pidempiä tai lyhyempiä postauksia, osallistua keskusteluun ja jakaa apuasi ja osaamistasi kuulijakunnallesi. Tämä kaikki tapahtuu helposti, vaikka omalta kotisohvalta ilman, että tarvitsee lähteä toreille ja työpaikoille pitämään meteliä itsestään.

7.Pioneerina toimiminen omalla alalla

Tiedostan kyllä sen, että ihan joka alalla LinkedIn ei vielä ole käytössä ja sen hyödyt vaikkapa työllistymisen näkökulmasta ovat pienet. Entäpä jos sinä olisitkin se ensimmäinen, joka nostaa sinun alaasi liittyvää tarinaa esille ja toimit eräänlaisena tienraivaajana muille alallasi? Olemalla oman alan ensimmäinen tai ainoa edustaja voi vaikka saada markkinaetua suhteessa muihin alan osaajiin ja toimijoihin. Oman kokemuksen mukaan LinkedIn:ssä porukka on suhteellisen kiinnostunut kuulemaan eri alojen osaajista ja tekemisestä.

Hyvä huomio on myös se, että vaikka itse työntekijäpuoli ei olisikaan vielä LinkedIn:ssä, monet yritysten ja yhteiskunnan päättäjät ovat siellä, joten omaa viestiä voi saada esille ja erottautua joukosta alansa ensimmäisinä edustajina. Viime aikoina fiidiini on tullut paljon vaikkapa hoitoalan kertomuksia, mikä ei välttämättä ole se ensimmäinen kohderyhmä, joka LinkedIn:n foorumina yhdistetään.

8.Informaation saaminen

Kuten muissakin sosiaalisissa medioissa myös LinkedIn:ssä esillä ovat ne aiheet, jotka kulloinkin ovat kuumia ja ajankohtaisia. Jos työelämässä tapahtuu jotain mielenkiintoista, on se myös LinkedIn:ssä. Jos haluat tietää, mitkä yritykset trendaavat ja mitkä eivät ihan niinkään, käy katsomassa LinkedIn:ssä. Samalla voit myös kyylätä, missä vanhat opiskelukaverit tai entiset työkaverit nyt menevät, jos yhteydenpito on jäänyt.

Tottakai sosiaalisen median kanavien tavoin LinkedIn:kin on täynnä yleistä hypetystä ja kehumista, mutta samaan aikaan rivien välistä pääsee saamaan tärkeää tietoa esimerkiksi kiinnostavista tapahtumista, webinaareista sekä ilmiöistä ylipäätään. Itselleni on tullut vastaan esimerkiksi mielenkiintoisia tekoja ravintola-alalla näin korona-aikana, joita ei välttämättä valtavirran mediassa ole niin vahvasti nostettu esille.

9.Mielenkiintoiset keskustelut

Suurimpia anteja omalla kohdallani ovat ehdottomasti olleet nämä mielenkiintoiset keskustelut, joihin olen päässyt osaksi. Monet keskustelut ovat sellaisia, joita olen seurannut ikään kuin taustalla, kun olen omassa feedissäni törmännyt niihin. Eli mielenkiintoisia näkökulmia voi itselle saada vaikka ei yhteenkään keskusteluun itse osallistuisi. Toki samaan aikaan moni keskustelu suorastaan huutaa heittämään myös omaa kommenttia mukaan.

Olen myös itse nostanut esille monia kiinnostavia ajatuksia ja saanut kommentteja laidasta laitaan liittyen. Eniten keskustelua on varmasti herättänyt Kelan opintotuet tai rekrytoinnin epäkohdat. Toisaalta hymyn ovat tuoneet huulille ne keskustelut, joissa olen avannut keskustelua rekrytoinnin ja deittailun yhtymäkohdista tai siitä, että työhaastattelu ei ole Sami Kurosen grillaus Temptation Islandilla. Moni haluaisi tämän konseptin kyllä nähdä eli sitä odotellessa.

10.Lämmin ilmapiiri

Vaikka LinkedIn:ssä on paljon yhteneviä piirteitä moniin muihin sosiaalisen median kanaviin, yksi iso ero on mielestäni se, että ilmapiiri on huomattavasti paljon lämminhenkisempää ja kannustavampaa kuin muualla. Täysin tuntemattomatkin ihmiset saattavat onnitella uudesta työpaikasta tai laittaa viestiä, että ajatuksesi vaikuttivat todella kiinnostaville joten voidaanko verkostoitua. Kyseessä ei ole siis mikään iltapäivälehtien keskustelupalsta, jossa kilpaa haukutaan kaikkea ja kaikkia.

Tottakai satunnaisesti vastaan on tullut myös vähemmän mukavia kokemuksia, mutta nämä ovat laskettavissa omalla kohdallani ihan yhden käden sormilla ja näissäkään tilanteissa ei ole menty samalle epäasiallisuuden tasolle kuin monissa muissa medioissa. Siispä kynnys oman sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen voi olla pienempi, kun vastaanotto useimmiten on todella positiivissävytteistä.

Toivottavasti sain sinut tämän tekstin myötä ajattelemaan vielä uudestaan LinkedIn:n käyttömahdollisuuksia, jos olit vielä ennen skeptinen sen suhteen. Kyseessä ei ole mikään ihmeiden tekijä ja vapaudut vankilasta kortti, vaan enemmänkin palvelu, joka voi tuoda jotain lisää omalle työrintamalle. Kokeile, jos et ole vielä tehnyt sitä, tai jatka samaa rataa, jos olet palvelun piiriin jo löytänyt.

-by Erica

Hyvän työpaikkailmoituksen resepti?

Jos pitäisi valita työnhaun kentässä puhutuimpia teemoja koskien työnantajan toimintaa voisivat ne olla hakijaviestintä sekä työpaikkailmoitukset. Näistä jälkimmäinen on hakijakokemuksen ensimmäinen vaihe ja toisaalta myös työntekijöiden houkuttelemisen kannalta tärkeä vaihe. Se on usein se ensimmäinen vaikutelma, jonka ehdokas saa yrityksestä. Toki meillä saattaa olla jotain mielikuvia jo ennakkoon, mutta tässä on mahdollisuus vahvistaa mielikuvia tai muuttaa niitä toiseen toivottavasti positiiviseen suuntaan.

Jokainen, joka on joskus työpaikkailmoituksia laatinut, tietää, että se ei periaatteessa ole rakettitiedettä, mutta samaan aikaan on äärimmäisen vaikeaa tehdä hyvää ja myyvää ilmoitusta kerta toisensa jälkeen hektisen arjen lomassa. Ainakin itse voin tunnustaa, että ilmoitus on usein ollut se vaihe, josta olen karsinut ja käyttänyt vain omaa hyväksi havaittua (eli nopeakäyttöistä) pohjaa.

Huonossa työpaikkailmoituksessa toistuvat yleensä samat virheet eli käytetään kliseitä, jotka eivät tarkoita mitään, ei tuoda esille mitään konkreettista ja painotetaan enemmän sitä, mitä vaadimme ehdokkaalta kuin sitä, mitä me voisimme hänelle tarjota. Tässä tekstissä paneudun hieman tarkemmin siitä, miten tehdään killerityöpaikkailmoitus. Ihan kuin CV:ssäkin tähän ei tietenkään ole yhtä oikeaa pohjaa, koska ilmoitusten lukijoita on vähintään yhtä paljon kuin tekijöitäkin, mutta näiden vinkkien avulla pääset varmasti alkuun.

VÄLTÄ KLISEET

Työpaikkailmoitukset aivan kuten työnhakijoiden kertomukset itsestään ovat täynnä erilaisia kliseitä. Ehdokkaat kertovat olevansa tunnollisia, ahkeria ja oma-aloitteisia, kun taas yritykset kertovat omaavansa mielenkiintoiset työtehtävät ja mukavan työporukan. Sinänsä nämä kaikki ihan positiivisia asioita, mutta eivät varsinaisesti kerro mitään, mikä erottaisi henkilön tai yrityksen muista.

Työpaikkailmoituksissa on lähdetty kliseiden osalta vieläkin pidemmälle ja keksitty oma listansa asioita, jotka ehkä alkuun kuulostivat hienolle, mutta tänä päivänä saavat lähinnä karvat pystyyn ja kylmiä väreitä samalla tavalla, kun liitutaulun vingunta. Joten jos jokin seuraavista sanonnoista löytyy sinun ilmoituksestasi, ota se pois tai korvaa jollain omaperäisemmällä:

Kilpailukykyinen palkka ja/tai monipuoliset työsuhde-edut, ison talon edut jne.
Näköalapaikka
Etsimme hyvää tyyppiä
Ketterä työyhteisö. Tai oikeastaan mikä tahansa, mikä on ketterää.
Innostavat kollegat
Nälkäinen tekijä/myyjä/rekrytoija/työntekijä
Yrittäjähenkinen

MITÄ MEILLÄ ON TARJOTA

Tämä osuus työpaikkailmoituksessa on usein lyhyt ja sisällöltään vieläkin huonompi. Esille tuodaan usein niitä asioita, jotka toteutuvat oikeastaan joka paikassa. Kaikillahan on hyvä työporukka ja mielenkiintoiset työtehtävät puhumattakaan hyvistä työsuhde-eduista tarkoittaen lähinnä lounas- ja virike-etua sekä vuosittaisia pikkujouluja ja kesäjuhlia. Mutta mitkä ovat aidosti ne asiat, jotka erottavat teidät muista?

Tähän on syytä käyttää aikaa ja istua alas, vaikka koko tiimin kanssa ja keskustella, mitkä ovat ne asiat, joiden takia itse viihdytte työpaikalla? Mikä teistä on parasta juuri teidän yrityksessä työskentelyssä? Mikä saa tulemaan töihin joka päivä? Jos tähän ei keksi mitään järkevää sanottavaa, on ehkä syytä miettiä:

a) Oletko oikeassa yrityksessä töissä? Pitäisikö työpaikkaa vaihtaa? 😉

b) Pitäisikö työpaikan käytäntöjä muuttaa jotenkin, jotta työstä tulisi mielekkäämpää? Mitä nämä asiat voisivat olla?

c) Mitä kilpailijoilla on, mitä meillä ei ole ja miten voisimme heidät ylittää? Jos esimerkiksi kilpailijoilla maksetaan huomattavasti parempaa palkkaa, riittääkö se, että meillä on kiva porukka houkuttelemaan muita, koska ihan varmasti heilläkin on kiva porukka?

Tämän jälkeen kirjoita tarjoamanne auki konkreettisesti. Jos teillä nyt on ne monipuoliset työsuhde-edut, kirjoita mitä kaikkea siihen kuuluu. Onko teillä vaikkapa hammashuolto osana työterveyttä tai saavatko työntekijät 200 euroa vuodessa työvälinehankintoihin pakollisten välineiden lisäksi? Jos työ itsessään on super mielenkiintoista, kerro vaikkapa, mitä projekteja olette päässeet tekemään tai millaiset osa-alueet työssä tuovat sitä motivaatiota ja innostusta arkeen.

KONKREETTISUUS

Yleisesti ottaen työpaikkailmoitukset jäävät usein melko pintapuoliselle tasolle ja ehdokkaiden kokemus on, että eipä siitä nyt oikein saanut mitään selvää, mitä työ tulisi olemaan tai mitä he oikeasti hakevat. Tällöin hakemaan päätyvät vain ne, joilla työnhaku on todella akuuttia tai yritys kiinnostaa tosi paljon, mikä on usein aika pieni osa siitä kaikesta potentiaalista, jotka voisivat olla valmiita vaihtamaan työpaikkaa.

Työnhakijoille suositellaan, että käytä esimerkkejä, kun tuot esille osaamistasi ja itseäsi työntekijänä. Mielestäni tämä sama koskee myös työnantajia. Usein ilmoituksissa listataan, että sinulla tulee olla vaikkapa hyvät yhteistyötaidot ja hyvä paineensietokyky, mutta tätä ei perustella yhtään sen enempää. Samalla, kun kerrotaan, miksi yhteistyötaitoja vaaditaan, kuvataan myös sitä, millainen henkilö tehtävässä menestyisi.

Tämä yhdistyy vahvasti siihen, että työtehtävätkin kuvataan pintapuolisella tasolla ja eräänlaisena listauksena. Joo ihan kiva tietää listana työtehtävät, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Tässä apuna voisi toimia se, että kerrotaan, millainen tyypillinen työpäivä voisi olla. Monet yritykset ovat hyödyntäneet tässä jopa tarinallisuutta. Lue siis seuraavat ja päättele itse, kumpi voisi olla sinulle houkuttelevampi vaihtoehto:

1. Työtehtäviäsi tulee olemaan esimerkiksi kalenterinhallinta, matkavaraukset, kokousjärjestelyt sekä avustaminen dokumenttien käsittelyssä. Lisäksi työnkuvaa monipuolistavat erilaiset ad hoc -tehtävät ja partnerien tukeminen heidän päivittäisissä tehtävissään.

2. Työpäiväsi voisi alkaa esimerkiksi sillä, että tarkastat toimitusjohtajan kalenterin ja teet seuraavan viikon tapaamisiin liittyvät varaukset kalenteriin. Sen jälkeen olet yhteydessä ravintolaan ja järjestät kokoustarjoilut illan johtoryhmän kokousta varten sekä valmistelet kokouspöytäkirjan iltaa varten. Tehtävien välissä ohjeistat työntekijöitä käyttämään laskutusjärjestelmää sekä hoidat erilaisia juoksevia asioita. Päivä päättyy siihen, kun toimit kokoussihteerinä johtoryhmän kokouksessa ja viimeistelet pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

IHMISET KESKIÖÖN

Loppujen lopuksi suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa hienojen etujen tai mielenkiintoisten projektien ohella ehkä eniten ihmiset eli kenen kanssa sitä tulee tekemään töitä. Laita siis ilmoituksen fokus siihen, että kerrot tiimistä ja tulevista työkavereista. Tässä voit olla luova ja kirjoittaa tekstiin esimerkiksi esittelyä tiimistä tai sitten voit kuvailla jo videotervehdyksiä uudelle tulevalle työkaverille ja liität nämä ilmoitukseen liitteeksi.

Työpaikkailmoituksen keskiössä on myös kohderyhmä. Ei ole nimittäin ihan sama tekeekö työpaikkailmoitusta vaikkapa insinöörille kuin asiakaspalvelun ammattilaiselle. Molemmat kiinnittävät varmasti erilaisiin asioihin huomioita. Tunne siis kohderyhmäsi ja tarjoa viesti, joka puhuttelee heitä.

Ota tähän mukaan oma tiimisi, sillä he ovat kohderyhmän asiantuntijoita ja osaavat siis varmasti kertoa, millaisiin asioihin he itse kiinnittäisivät huomiota ja mikä on merkityksellistä. Toisaalta voi olla hyvä myös väijyä kilpailijoiden ilmoituksia ja katsoa sieltä inspiraatiota, mikä toimii ja mikä ei toimi.

Suoraan ei tietenkään kannata keltään kopioida, sillä persoonallisuus on se, mikä puree. Jos teidän työpaikkaanne leimaa se, että ilmapiiri on todella rento ja läppää heitetään, voi tämän tuoda myös ilmoituksessa esille kirjoitustyylin kautta. Ei sen tarvitse olla aina niin vakavaa ja asiallista tekstiä.

PIENTÄ HIENOSÄÄTÖÄ EDISTYNEEMMILLE

Näiden vinkkien noudattamisen jälkeen ollaan jo melko pitkällä ja oma mielikuvitus on vain rajana siinä, millaisia ilmoituksia voi tehdä. Tässäkin on hyvä muistaa se, että epäonnistuminen on ok ja välillä voi kokeilla ilmoituksia vain todetakseen, että tämä nyt ei sitten toiminut ollenkaan. Jos hakijoita ei saada perusilmoituksellakaan, on se ihan sama kokeilla jotain repäisevääkin ja saada yhtä vähän ilmoituksia.

No jos tuntuu, että yllä olevat vinkit on jo sulatettu, löytyy vielä pari pienempää kikka kolmosta, joilla voi yrittää muokata ilmoitusta. Yksi keino voisi olla nimikkeiden miettiminen. Yrityksen sisällä saattaa olla tietyt omat nimikkeet, joita kukaan muu ei tunne ulospäin.

Otsikko on usein se, mikä määrää jo sen avaako henkilö ilmoituksen vai ei, joten voi siis olla hyvä miettiä, voisiko tähän muuttaa jotain houkuttelevaa. Todellinen nimike voi sitten olla jotain ihan muuta. Toki jos ilmoituksessa haetaan päällikköä ja oikea nimike tulee olemaan koordinaattori, ei ehkä päästä yhteisymmärrykseen.

Suurin osa työnhakijoista on sitä mieltä, että ilmoituksessa tulisi olla mainittuna palkkaus joko niin, että se on suoraan tiedossa tai on tiedossa joku haarukka/arvioi siitä, missä summissa liikutaan. Tämä auttaa henkilöitä arvioimaan, kannattaako tehtävään hakea ja miten omaa osaamistaan hinnoitella

Tietenkin, jos maksatte ihan surkeaa palkkaa, ei tämä ketään houkuttele, mutta samalla voi miettiä, olisiko palkkoja syytä nostaa, jos ollaan markkinasta todella kaukana. On myös tilanteita, joissa palkkausta ei voida kertoa ulospäin vaikkapa sen vuoksi, että sisäisesti ei synny närää tai ei haluta kilpailijoiden tietävän liikaa. Tässä kohtaa voi miettiä, voisiko asiaa kiertää jotenkin muuten vaikkapa kertomalla tarkemmin työn sisällöstä ja vaatimustasosta, mikä viittaisi myös palkkatasoon.

En väitä, että näillä ohjeilla luotte pelkästään myyviä ja upeita työpaikkailmoituksia, mutta näillä pääsee ainakin alkuun. Tsekkaa siis omat ilmoituksesi toteutuuko niissä mikään näistä vai voisiko niihin saada uutta inspiraatiota. Toki voi toki myös olla, että ilmoituksesi ovat jo ihan timanttia, mutta vapaana ei vain ole ketään sopivia.

-by Erica

Miten onnistua työhakemuksessa?

Kirjoitin edellisessä postauksessa vinkkejä hyvän CV:n tekemiseen ja päätin nyt jatkaa teemaa hakemuksen osalta. Näppituntumalta sanoen CV:t ovat usein paremmassa kunnossa kuin hakemuskirjeet ja siksi päätin omistaa tämän tekstin kaikille teille, jotka tuskailette hakemuskirjeiden kanssa. Vinkit sopivat siis ihan jokaiselle.

Tuttuun tapaan en ole ratkaisemassa työnhaun ongelmia, vaan ainoastaan tarjoan uusia näkökulmia ja ajatuksia, jotka ovat itsessäni resonoineet ja antaneet itselle uutta työnhakuuni. Toivottavasti ne palvelevat myös sinua ja antavat sykäyksen kirjoittaa uusi tai päivittää omaa työhakemusta sen sijaan, että menisit sillä samalla kaavalla kuin tähän asti.

1.CV katsoo menneeseen ja hakemus tulevaan

Jos CV-vinkkien osalta klassikkolauseeni on se, että rekrytoija ei ole ajatustenlukija niin työhakemuksen osalta se on tämä. CV kertoo kaiken, mitä osaat ja mitä olet tehnyt aiemmin. Työhakemus suuntaa taas katseen tulevaan ja kertoo siitä, millainen työntekijä sinusta saadaan ja mitä toisit mukanasi yritykseen.

Älä siis referoi CV:tä hakemuksessasi, vaan pyri täydentämään sitä ja kertomaan asioita, joita rekrytoija ei vielä tiedä. Rekrytoija lukee usein ensin CV:n ja vasta sitten hakemuksen, joten voit turvallisesti olettaa, että hän tietää jo aiemman työhistoriasi ja koulutuksen ja voit keskittyä muihin teemoihin. Voit toki käyttää CV:n antamaa tietoa tukemaan sitä, kun perustelet oman kiinnostuksesi ja sopivuutesi tehtävään.

2.Hakemus on ensimmäinen työtehtävä yritykseen

Tämä on mielestäni hyvä perustelu siihen, miksi hakemukseen kannattaa panostaa. Käytä siis aikaa siihen, että tutustut yritykseen ja tehtävään ja sitten sen jälkeen mietit, miten itse sovit kuvaan. Kun olet tehnyt taustatyösi hyvin, on sinun myös helpompi perustella se, miksi juuri sinut kannattaisi tähän tehtävään valita.

Rekrytoija näkee kyllä, jos olet mennyt samalla hakemuksella kuin miljoonaan muuhun tehtävään ja mennyt sieltä, mistä aita on matalin. Toki voit käyttää samaa runkoa, mutta muista hioa se juuri kyseiseen tehtävään sopivaksi. Hyvä keino on korostaa juuri niitä asioita, joita työpaikkailmoituksessa toivotaan tai toisaalta niitä asioita, jotka yritys itse nostaa merkitykselliseksi.

3.Motivaatio toimii punaisena lankana

Hyvin tehty työhakemus kertoo myös motivaatiosta kyseistä yritystä ja tehtävää kohtaan. Motivaatiota kannattaa tuoda myös itse tekstissä esille ja pitää sitä eräänlaisena punaisena lankana, joka vie tekstiä eteenpäin. Motivaatio tarkoittaa minulle niitä asioita, jotka sinua tehtävässä tai yrityksessä kiinnostavat. Tähän liittyen olen tehnyt hyvän listan avainkysymyksiä, jotka kannattaa käydä katsomassa.

Alle olen laittanut otteen omasta työhakemuksestani, jota olen aiemmin käyttänyt Tämä voi kertoa konkreettisemmin, mitä tarkoitan punaisella langalla:

”Olen jo pitkään halunnut tehdä merkityksellisempää työtä, jossa pääsen aidosti vaikuttamaan asioihin. Kohtaan työssäni päivittäin työnhakijoita eri taustalla ja tunnistan heidän haasteensa työnhaun osalta. Tämä työ olisi siis erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan työllistymisen helpottumiseen. Koenkin, että minulla olisi tähän erinomaiset valmiudet, sillä tiedän, millaista osaamista yritykset kaipaavat sekä samalla, millaisia haasteita työnhakijat kokevat työnhaussaan.

Olen tottunut työskentelemään eri sidosryhmien kanssa sisältäen työnantajat, työnhakijat, oppilaitokset sekä TE-toimiston. Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot ja osaan mukauttaa toimintaani kohderyhmän mukaisesti. Yritys X olisi kiinnostava työnantaja, sillä se mahdollistaa näiden eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön, jota aivan varmasti tarvitaan työllistymisen helpottamiseksi.”

4.Panosta aloitukseen

Aloitus on se kohta, joka joko nappaa kuuntelijan huomion tai saa siirtämään hakemuksen mappi ö:hön. No ei ehkä ihan näinkään rajusti, mutta jos kuuntelija nukahtaa ensimmäisen kappaleen kohdalla, tuskin hän jaksaa kovin mielellään lukea hakemusta loppuun, saati sitten pyytää henkilöä haastatteluun. Ainakaan, jos valinnanvaraa on runsaasti tarjolla.

Monet työhakemukset alkavat kaavalla: Olen 27-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja rekrytoinnin osaaja ja löysin tämän työpaikan yrityksen x nettisivuilta. Myönnän, että olen itsekin aloittanut monta hakemusta noin ja se on varsin helppo tapa aloittaa. Mutta koska jokainen muukin aloittaa näin, kokeile jotain seuraavista aloitustavoista seuraavalla kerralla:

Mikä sai kiinnostumaan kyseisestä tehtävästä?
Kerro motivaatiosi tai intohimosi kyseistä tehtävää kohtaan
Nosta esiin joku saavutus tai miksi olisit erinomainen valinta tehtävään
Kerro jokin yllättävä tai uusi asia itsestäsi, jota työnantaja ei tiedä CV:n pohjalta tai osaa arvata
Aloita palautteella, jonka olet saanut
Käytä huumoria tai irroittele hieman
Käytä työpaikkailmoituksen tyyliä (esim. jos se on rento, aloita myös itse rennosti)

5.Korvaa kliseet esimerkeillä

Pyri kirjoittamaan tekstiä, joka oikeasti tarkoittaa jotakin. Älä siis käytä hienoja korulauseita, joita et itsekään ymmärrä tai luettele listaa asioista, joita liität itseesi. Panosta sen sijaan siihen, että perustelet sanomiasi asioita esimerkeillä. Jos omaat hyvät vuorovaikutustaidot, kerro vaikkapa, että olet saanut palautetta asiakkailta, että olet hyvä kuuntelija ja ymmärrät, mitä asiakas oikeasti haluaa tai, että olet se henkilö, joka ratkoo työpaikan konfliktitilanteita ja jolle avaudutaan ongelmista.

Jo CV-vinkkien osalta listasin kliseitä, joita työhakemukset ja työhaastattelut ovat pullollaan. Kaikki nämä ovat todella hyviä ominaisuuksia, mutta jokainen löytää ne itsestään. Ole siis erityisen varovainen seuraavien osalta ja jos niitä päädyt käyttämään, perustele se hyvin esimerkkien kera.

Ahkera
Tunnollinen, tarkka
Oma-aloitteinen
Hyvät vuorovaikutustaidot, sosiaalinen, tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa
Tiimipelaaja, joka työskentelee hyvin myös yksin
Olen nopea oppimaan ja tykkään uusista haasteista

Jos siis kerrot olevasi tunnollinen työntekijä, voit kertoa vaikkapa siitä, miten työskentelet ennakoivasti ja pyrit organisoimaan työntekoasi niin, että kaikki tulee varmasti hoidettua. Tarkkuuden osalta voit toisaalta kertoa esimerkin, miten havaitsit virheen tai nostit esille yksityiskohdan, jolla oli merkitystä.

6.Persoona peliin

Erityisesti työhakemuksessa halutaan nähdä persoonaa. Millainen tyyppi ja työntekijä me hänestä saadaan? Voit siis ottaa vapauksia sen suhteen, mitä ja miten haluat itsestäsi kertoa. Miten sitten saada persoonaa peliin? Hyvä keino voi olla pyytää ystävää lukemaan hakemus. Jos hän kertoo, että ei tämä nyt kyllä sinua kuvasta niin, voit miettiä sisällön muuttamista. Ystävän apu voi olla hyödyllinen myös siinä, että hän bongaa mahdolliset kirjoitusvirheet ja epäselvät lauserakenteet.

Persoonallisuutta voi saada aikaan myös miettimällä, miten kertoisin itsestäni ystävälleni. Voit myös jäljitellä työpaikkailmoituksen tyyliä ja kirjoittaa samalla tavalla itsestäsi. Jos olet huumorintajuinen, käytä huumoria. Jos taas tyylisi on organisoitunut, kirjoita teksti myös hyvin jäsennellysti ja hyvällä rakenteella. Jos tykkäät käyttää tukena videota tai kuvaa, laita sellainen ihmeessä mukaan.

Jälleen kerran voit myös unohtaa kaikki vinkit ja mennä sen mukaan, mikä itsestä tuntuu hyvälle. Rekrytoijat olemme erilaisia ja arvostamme eri asioita, mikä heijastuu myös siinä, että sama hakemus voi toisessa herättää ”wow”-reaktion ja toisella ensimmäinen ajatus voi olla ”blääh”. Samalla tavalla tie voi viedä oikeaan yritykseen, kun teet omannäköisen hakemuksen, joka sitten herättää toivottua vastakaikua.

-by Erica

Millainen CV voi auttaa uudelle uralle siirryttäessä?

On taas se aika vuodesta, kun kesätyöhaut käyvät kuumimmillaan ja moni tuskailee sen kanssa, miten saada jalkaa oven väliin joko ihan ensimmäisen työpaikan osalta tai sitten ensimmäisen oman alan työpaikan osalta. Ajankohtaista työnhaku on näin alkuvuodesta myös monelle muulle, joka etsii sitä seuraavaa siirtoa urallaan.

Internetin ihmeellinen maailma on pullollaan ohjeita siitä, miten tehdä hyvä CV ja mitä siinä pitäisi ja ei pitäisi olla. En siis lähde toistamaan sitä katalogia, vaan keskityn tässä yksittäisiin tärppeihin siitä, miten tehdä CV, joka maksimoi mahdollisuutesi päästä eteenpäin rekrytoinnissa. Erityinen fokus on siinä, miten tuoda esille osaamistaan ja motivaatiotaan, kun aiempaa kokemusta ei vielä ole.

En lupaa, että näillä vinkeillä pääset varmasti eteenpäin, mutta tästä voi herätä uusia ajatuksia, joiden kautta tutkailla omaa CV: tään uusin silmin. Tiedostan, että työnhaku on haastavaa ja kuluttavaa, joten uusi näkökulma voi joskus muuttaa kurssia. Olkaapa siis hyvä. Tässä minun vinkkini hyvään CV:seen, joilla voit viedä työnhakuasi eteenpäin.

REKRYTOIJA EI OLE AJATUSTENLUKIJA

Jos olet seurannut blogiani tai minua pidempään vaikkapa LinkedIn:ssä, olet todennäköisesti törmännyt tähän fraasiin useammankin kerran. Mielestäni se on kuitenkin yksi tärkeimpiä asioita pitää mielessä ja varmasti ainoa kohta tässä tekstissä, jonka tarvitsee jäädä mieleen. Jos rekrytoija ei tunne sinua ennakkoon, ei hän myöskään mitenkään voi tietää sinusta mitään muuta kuin sen, mitä hänelle kerrot.

Voi olla, että esimerkiksi HR-assistentin, taloushallinnon asiantuntijan tai vaikkapa kaupan myyjän tehtävät voivat tuntua itsestään selville, että kyllähän kaikki tietävät, mitä niissä tehdään. On kuitenkin mahdollista, että sama HR-assistentti tekee vaikkapa pelkästään työsopimuksia ja -todistuksia tai toisaalta avustaa näiden lisäksi rekrytoinnissa, uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja lähtökeskusteluissa. Kaupassakin myyjä voi tehdä perinteistä asiakaspalvelua ja hyllyttämistä tai vaihtoehtoisesti vastata koko osastostaan.

KAIVELE TYÖHISTORIAASI OLENNAISEN LÖYTÄMISEKSI

Erityisesti uudelle alalle siirryttäessä tai haettaessa ensimmäistä oman alan työpaikkaa, on syytä miettiä omaa työhistoriaansa, opiskeluhistoriaansa ja oikeastaan kaikkea mitä on aiemmin tehnyt todella kattavasti. Mitä kaikkea olen todellisuudessa tehnyt? Jos haet HR-alalle ja olet omassa työssäsi ollut mukana rekrytoinnissa tai tukenut esihenkilöitä työsuhteeseen liittyvissä asioissa, tuo tämä esille, vaikka sitä olisi ollut vain yksi päivä koko työsuhteen aikana. Kaikki lasketaan.

Sama kattavuus koskee myös opintoja. Kaksi opiskelijaa voi rakentaa samasta tutkinnosta täysin omanlaisensa valitsemalla erilaisia opintojaksoja. Onkin siis hyvä kertoa, mihin olet painottanut opintojasi, mitkä kurssit ovat olleet erityisen kiinnostavia haetun tehtävän osalta tai oletko päässyt osaksi projektia, jossa olet voinut kerryttää käytännön taitoja kyseiseen tehtävään liittyen.

Älä myöskään unohda vapaaehtoistyötä tai harrastuneisuutta oman alasi osalta. Tämän alle osuu myös ainejärjestöjen hallituspaikat ja osallistumiset heidän projekteihinsa. Näiden osalta pääsee vaikkapa järjestön rahastonhoitajana tutustumaan laskutukseen tai kirjanpitoon pienessä mittakaavassa tai järjestämään erilaisia tapahtumia ja kehittämään siinä projektinhallintataitojaan, joita arvostetaan monessa paikassa. Harrastuneisuutta voi puolestaan olla vaikkapa se, miten olet opiskellut omatoimisesti uuden ohjelmointikielen tai opetellut käyttämään Exceliä laajemmin.

SUHTEUTA HAETTUUN TEHTÄVÄÄN

Tässä on toinen hyvä yleispätevä vinkki CV:n hiomiseen. Moni meistä on varmasti kuullut tästä, mutta kuinka moni oikeasti tekee niin? Iso osa meistä tekee yhden CV:n, jolla sitten hakee jokaiseen paikkaan. Eikä siinäkään mitään väärää ole, mutta rekrytoijat kuitenkin rakastavat kuulla sitä, miten henkilö on aidosti tutustunut hakemaansa paikkaan ja se välittyy myös hakudokumenteista.

Käy siis CV:täsi läpi kunkin haetun tehtävän osalta ja mieti, voisitko korostaa siinä vieläkin paremmin niitä ominaisuuksia, joita tehtävässä toivotaan. Jos tehtävään haetaan kansainvälistä osaamista, katso, että tuot esille kaiken kokemuksesi siihen liittyen. Toisaalta jos keskiössä on asiakaspalvelu tai myynnillisyys, varmista myös, että nämä huokuvat läpi jokaisessa osa-alueessa.

Yksi kohta tuoda esiin henkilökohtaisuutta ja sitoumusta juuri haettuun tehtävään on esittelyteksti. Se on usein ensimmäinen kohta, joka CV:ssä näkyy ja siksi siihen kannattaa myös panostaa eikä kirjoittaa vain yleispätevää tekstiä. Hyvässä esittelytekstissä tulee esille, kuka sinä olet, mikä on sinun ydinosaamistasi ja mitä haluaisit tulevaisuudessa tehdä. Vertailepa näitä kahta esittelytekstiä ja mieti, kumpi sykähdyttää enemmän:

”Työelämän kehittäjä, työmarkkinoiden osaaja ja rekrytoinnin asiantuntija, joka etsii uutta uraa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena on rekrytoinnin, hakijakokemuksen sekä oppilaitosten ja työelämän yhteistyön kehittäminen sekä paremman työelämän rakentaminen työntekijöiden hyvinvointia rakentavaan suuntaan.”

”Olen ahkera ja oma-aloitteinen rekrytoija. Nautin ihmisten parissa työskentelystä ja teen työni aina luotettavasti loppuun saakka.”

TUOKO TÄMÄ LISÄARVOA VAI EI?

CV:n kohdalla on hyvä miettiä myös sitä, mikä tuo aidosti lisäarvoa ja mikä ei. Vältä kliseiden (esim. ahkera, oma-aloitteinen, sosiaalinen, luotettava, tunnollinen, tarkka) käyttöä, vaikka ne hyviä ominaisuuksia ovatkin ja mieti sen sijaan, mitkä ovat ne asiat, jotka sinut aidosti erottavat muista. Hyvä vinkki voi olla myös miettiä omia saavutuksia ja tuoda niitä esille. Tässäkään ei tarvitse olla voittanut Nobelin rauhanpalkintoa tai olla vuoden työntekijä, vaan pienetkin saavutukset riittävät.

Moni miettii myös sitä, kannattaako jotain kokemuksia tai koulutuksia jättää pois, jos ne eivät kyseiseen tehtävään liity mitenkään. Jos sinulla on pitkä työhistoria, voit jättää pois varhaisempia työkokemuksia ja keskittyä tuoreempiin. Voit myös merkata pelkällä otsikkotasolla näitä menneisyyden kokemuksia ja jättää tarkemman työtehtävien kuvauksen vain niihin, joilla on merkitystä. Toki jos olet työurasi alussa, kuvaa mieluummin kaikki, jotta sinun työkokemuksesi näyttää mahdollisimman monipuoliselle eikä turhia aukkoja jää.

PERSOONA PELIIN

Monesti mietitään sitä, kannattaako visuaalisuuteen panostaa vai ei. Se voi olla tekijä, joka erottaa sinut muista ja sillä saa hyvin tuotua esille oma persoonaansa. Tärkeämpää mielestäni on kuitenkin selkeys ja se, että kaikki tarvittava tieto näkyy CV:stä. Monta kertaa omalla urallani on tullut vastaan todella hienoja CV:tä, mutta sisällöltään niin olemattomia, että ei ole voinut sanoa yhtään, mitä henkilö osaa tai ei osaa. Älä siis kikkaile visuaalisuudella ja oleta, että se on ”vapaudut vankilasta-kortti”, jolla pääset jatkoon.

Jos kuitenkin sisältö on kunnossa, voit vapaasti leikkiä visuaalisuudella ja tehdä CV:stä juuri sinun näköisen. Tässä voit käyttää valmiita mallipohjia tai luoda vaikkapa ihan oman, jos taitosi siihen riittävät. Erityisesti luovilla aloilla itse tehty CV-pohja ja visuaalisuus ovat myös niitä tekijöitä, jotka sinut erottavat muista, joten niissä tapauksissa visuaalisuus on enemmänkin pakollista kuin vapaavalintainen lisä. Eli tässäkin mieti sitä, mihin olet hakemassa ja miten CV istuisi juuri kyseiseen yritykseen ja tehtävään. Voi olla, että joudut tekemään kattavaa taustatutkimusta, mutta uskallan väittää, että käytetty aika maksaa itsensä takaisin.

KAIKKI TAVAT OVAT OIKEIN

Haluan nostaa vielä esille sen, että voit halutessasi unohtaa kaikki nämä vinkit ja tehdä juuri sinun näköisesi CV:n. Jollain voi toimia hyvin video itsestä, jota sitten jakaa kiinnostaviin yrityksiin. Toiset voivat tehdä portfoliota omista töistään vaikkapa kirjallisesti tai kuvina. Olenpa kuullut jonkun käyttäneen Exceliä CV-pohjana. Tämän toimivuudesta en ole niin varma, mutta jos se tuntuu sinun jutullesi, anna mennä ja tuo persoonaasi esille oman näköiselläsi formaatilla.

CV:n tärkein tehtävä on tuoda sinun osaamistasi esille ja esitellä, millainen työntekijä sinusta saadaan. Näinpä ollen osaamisen esiintuomiseen on tapoja ihan niin monta kuin on tekijöitäkin. Vielä toistaiseksi perinteinen CV-malli on vielä käytössä, mutta tulevaisuudessa siirrytään ihan varmasti kevyempiin tapoihin, joissa työnhausta tulee mutkattomampaa ja automatisoidumpaa. Joten jos tällainen työnhaun tapa viehättää, voit myös lohduttautua sillä, että vain pari CV:tä ja sitten helpottaa.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle apua ja sait edes jotain uutta näkökulmaa työnhakusi tueksi. Mietin itse juuri yksi päivä, että olen todella onnellinen siitä, että itse ei ole tarvinnut töitä hetkeen hakea. Joten sympatiat ovat kaikkien teidän puolella, jotka juuri nyt vääntävät sitä täydellistä CV:tä tai hakemusta. Tsemppiä siihen!

-by Erica

28 random faktaa minusta

Kirjoittelin vuosi sitten synttärieni yhteydessä random faktoja itsestäni ja se oli konseptina sekä itselle mieleinen, että myös selkeästi kiinnosti lukijoita. Halusin jatkaa teemalla ja jakaa taas faktoja, jotka liittyvät kaikkeen mahdolliseen maan ja taivaan väliltä. Hieman hirvittää, jos tulevaisuudessakin kirjoittaa tämän tekstin, että kuinka isoksi tuo lukema kasvaa.

1. Muutin uuteen kämppään vuoden alussa ja eniten olen fiiliksissä (toki loppuun asti hiotun upean sisustuksen lisäksi) kierrätysjärjestelmästä. Onko tämä sitä aikuisuutta?

2. Olen tuskaillut vuosikausia riittämättömyyden kanssa, mikä heijastuu esimerkiksi siihen, että en omasta mielestäni osaa tai tee riittävästi sekä en ole yhtä hyvä kuin muut. Käytännössä tämä näkyy siten, että kompensoin muka osaamattomuuttani sillä, että teen aivan liikaa töitä. Muutama virhe ei näy kokonaiskuvassa, kun olen tehnyt kolmen ihmisen työt.

3. Jos laitat googleen hakusanaksi ”mitä business controller tekee”, ensimmäisenä vastaan tulee minun tekstini. En halua leijua tai mitään, mutta ihan pirun siistiä.

4.Minulla on tällä hetkellä 14 viherkasvia, joilla on kaikilla omat nimensä. Kasvit on nimetty suomalaisten musiikkialan legendojen, kuten Frederikin ja Matti Nykäsen mukaan.

5. Olen suorittajaluonne niin isolla ässällä, kun vain löytyy. Haluan tehdä työt pois ennen huveja ja hoitaa myös ikävimmät asiat ensin alta pois. Työelämään siirtyessä yksi hankalimmista asioista onkin ollut sen sietäminen, että kaikkea ei saa päivän päätteeksi valmiiksi, vaan to do-listan asiat siirtyvät osa jopa ikuiselle keskeneräisten listalle.

6. Jos siis pitäisi valita itselleni supervoima, se olisi varmasti asioiden turha stressaaminen ja ylianalysoiminen. Ominaisuus, josta on hyötyä siinä mielessä, että olen usein hyvin valmistautunut ja elämäni sekä työni palikat ovat hallussa. Haittaa sen sijaan ilmenee siinä, että yöunia on kaiketi turha menettää sillä, että ehtiikö aamulla hakea tuoreet munkit leipomosta ennen töitä. Ja onko niitä edes.

7. Minulla on ollut laidasta laitaan erilaisia pomoja ja esihenkilöitä. Yksi heistä käytti itsestään nimeä parittaja.

8. Minulla on maailman kuivin huumorintaju ja minusta saa helposti sen käsityksen, että olen todella tylsä ja kuiva ihminen. Siihen kun lisätään se, että ilmeeni pysyy samassa resting bitch face -ilmeessä vaikka olisin kertonut vuosisadan kuumimman läpän. Usein kuulenkin sitä, että minua on todella vaikea lukea sekä sen, että en osannut ajatella, että olisit noin hauska tai mukava.

9. Olen pitkään ollut sitä mieltä, että minusta ei sitten koskaan tule esihenkilöä, että ei minusta vain ole siihen. Viime aikoina olen kuitenkin paljon miettinyt sitä, että nautin siitä, että saan auttaa ja ohjata muita, mikä on yksi osa esimiestyötä. Päähäni onkin noussut jo ajatus, että olisiko minulla kuitenkin annettavaa, sillä saralla vai onko tämä täysin no go?

10. Olen aiempina vuosina halunnut järkätä isoja synttäribileitä, joihin tulee kavereita, joissa syödään ja juodaan hyvin sekä mennään tanssimaan jonnekin klubille. Tänä vuonna houkuttelisi joku hemmotteluhoito sekä hyvä ruoka. Ehkä jopa ihan yksin.

11. Ikääntyminen on tuosta noin 25 ikävuodesta alkaen tuntunut aika pahalle ja olen potenut jonkin sorttista quarter life -kriisiä. Miksi minä en ole saavuttanut niin paljon kuin muut? Miksi minun elämäni junnaa paikallaan? Ehdinkö enää tekemään sitä tätä ja tuota vai menikö se juna jo ohi? Korona on osaltaan buustannut tätä, kun on pitänyt pysytellä neljän seinän sisällä ja mahdollisuudet ovat olleet rajallisia. Lasken sen varaan, että muutaman vuoden kriiseilyn jälkeen 30 ei tunnu enää missään.

12. Minulla on tapana LinkedIn:ssä kandidaatteja selatessa availla myös niitä profiileja, jotka eivät edes kyseiseen hakuun liity, mutta näyttävät kuvissa hyvälle. Odotan sitä päivää, että julkaistaan deittipalvelu, joka toimii samoilla perusteilla kuin Linkkari.

13. Aion järjestää ”I’m single and fabulous -juhlat ihan vain protestina sille, että me sinkut emme saa mitään omia juhlia suhteessa vaikkapa niihin, jotka menevät naimisiin ja saavat lapsia. Ja tietenkin näiden yhteyteen tulee vielä polttarit, joten ystävät olkaa valmiina suunnittelemaan jotain megalomaanista. Tämä kaikki tietenkin oletuksella, että en ehdi ennen sitä menemään naimisiin. Aikaraja tälle on se, kun täytän 35 vuotta.

14. Inhoan smalltalkia ja olen joutunut opettelemaan sitä. Olen henkilö, jonka mielestä palaverit voidaan hoitaa läpi ilman, että kysellään viikonlopun tai joululomien kuulumisia.

15. Olen matkustanut ison osan elämästäni kouluun julkisilla parhaimmillaan 2h päivässä. Jos saisin valita, kävelisin joka paikkaan, mikä on välillä kummastuttanut monia pääkaupunkiseudulla olevia työkavereita, kun olen ilmestynyt työpaikalle kolmen ison matkalaukun kanssa ja kertonut kävelleeni juuri sen puoli tuntia töihin.

16. Musta olis siistiä joskus asua ulkomailla, mutta samaan aikaan mietin, olisko musta kuitenkaan siihen, kun Helsinkiin muutto neljä vuotta sitten oli jo valtava elämänkriisi. Vaihtoehtoja voisi olla esimerkiksi Islanti tai Ranska.

17. Olen kuullut työssäni kaikki mahdolliset tekosyyt siitä, miksi ei voi tulla töihin. Milloin eksä ei ole antanut turvakenkiä, milloin on pitänyt kierrellä ovelta ovelle vuokrarahojen noudon perässä ja milloin ei vain ole v***u kiinnostanut.

18. Teen nykyisin noin ehkä ¼ rekrytoinnista suhteessa siihen, mitä edellisessä työssä tein. Kertoo siis siitä, miten monipuolista työ henkilöstöalan konsulttina on ja toisaalta siitä, miten paljon paremmin pääsen nyt keskittymään niihin asioihin, mitkä ovat tärkeitä ja joissa pääsen tuomaan omaa asiantuntemustani parhaiten esille.

19. Olen reputtanut elämäni aikana tasan yhden kokeen/kurssin. Tämä oli työ- ja virkamiesoikeuden kurssi, jonka kohdalla totesin, että tästä ei taida selvitä pelkästään paskan jauhannalla, joten no worth trying.

20. Olen kirjoittajana sellainen, että minun on vaikea saada mitään tekstiä syntymään ilman inspiraatiota. Mutta sitten, kun inspiraatio iskee, voin kirjoittaa vaikka romaanin. Tästä esimerkkinä kandidaatin tutkielma (32 sivua), jonka kirjoitin yhdeltä istumalta.

21. Mulla on rästissä varmaan 20 eri blogi-ideaa, jotka ovat tuntuneet siinä hetkessä maailmankaikkeuden parhailta ideoilta, mutta kirjoitusprosessin osalta sanamäärä on noin nollasta viiteen sanaan.

22. En ole kauhean kilpailuhenkinen ihminen, mutta Aliakseen suhtaudun sen ansaitsemalla vakavuudella. Tai oikeastaan korjataan niin, että olen kilpailuhenkinen niissä asioissa, joissa tiedän, että voin menestyä.

23. Mulla on vain kerran elämässä ollut työasu. Siihen aikaan se oli maailman kamalin ja näytin siinä omasta mielestäni maailman rumimmalle. Nyt voisin jopa harkita ostavani samanlaisen tummansinisen jakkupuvun itselleni.

24. Minulla on kaksoisveli (jolle muuten kreditit kaikkien blogitekstien oikolukemisesta ja editoinnista). Nuorempana koin epäoikeudenmukaisuutta siitä, että en koskaan saanut omia juhlia. Pahin oli varmaan se, että lähetimme yhteisen kiitoskortin ylioppilasjuhlien jälkeen.

25. Olen jokaisessa työpaikassa erottunut muista ruokailukäytäntöjeni vuoksi. Milloin se on ollut kylmää kanaa ja riisiä muovirasiasta, useita tunteja aikaisempi lounasaika tai ärsytykseen saakka säännöllisesti omat eväät mukana ja valmiina. Nykyisin tämän saa onneksi tehdä ihan rauhassa omalla etäkonttorilla.

26. Viime vuoden aikana minut uhattiin haastaa kaksi kertaa saman viikon aikana oikeuteen epäoikeudenmukaisen rekrytointipäätöksen vuoksi. Odottelen edelleen näitä syytteitä saapuviksi.

27. Kuuntelen todella paljon äänikirjoja kävellessäni ulkona. Siksi minulla yhdistyy tiettyihin paikkoihin tietyt kirjat ja muistan erityisen hyvin, missä tunnelmassa olen ollut, kun olen siellä kävellyt ja kuunnellut kyseistä kirjaa.

28. Niitä kirjoja tuli muuten viime vuonna luettua tai kuunneltua tasan 50 kappaletta. Todellinen lukema taitaa olla hieman enemmän, koska BookBeat ei laske mukaan uudelleen luettuja kirjoja ja satun olemaan se tylsä tyyppi, joka lukee samoja kirjoja (esim. Potterit repeatilla) uudestaan.