Kuinka moni on opiskelujensa aikana törmännyt tilanteeseen, että uramahdollisuudet opiskelujen jälkeen näyttävät hyvin epämääräisille? Erilaisia titteleitä esitellään huomattavasti, mutta mitään konkreettista kuvausta oman töiden sisällöistä ei ole. Oman jutun löytämiseen tulee käyttää paljon aikaa ja vaivaa, jotta pääsee perille siitä, mitä oikeasti voisi ja haluaisi tehdä.
Näin kävi myös Katrille, joka mietti aikuiskasvatuksen opintojensa loppuvaiheessa tulevaisuuden näkymiään. Hän päätyi pohdiskelujen jälkeen työskentelemään koulutussuunnittelijana ja jakaakin nyt oman uratarinansa. Tulossa on siis kuvausta työn sisällöstä, vaatimuksista sekä yleisesti uramahdollisuuksista kasvatustieteiden alalla.
TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄ
”Koulutussuunnittelijan työ on todella monipuolista. Pääsääntöisiä työtehtäviäni ovat suunnittelu, organisointi sekä yhteistyö muiden suunnittelijoiden ja opettajien kanssa. Neuvon myös opettajia ja oppilaita koulutusten osalta. Osallistun myös muihin hallinnollisiin tehtäviin, kuten työsopimusten tekoon ja laskujen tarkastukseen.”
Koulutussuunnittelijan työnkuva jakautuu siis noin kolmeen osa-alueeseen, jotka voivat vaihdella eri työnantajilla. Yhtenä osana on itse koulutusten suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Tähän prosessiin kuuluu kaikki koulutuksen sisällön ideoinnista, käytännön suunnitteluun, budjetointiin ja aikatauluttamiseen sekä markkinointiin ja jatkokehittämiseen. Toisaalta työ sisältää paljon vuorovaikutusta sekä neuvonta- ja ohjaustyötä eri suuntiin. Viimeinen osa ovat erilaiset hallinnolliset tehtävät, jotka tukevat muun koulutusorganisaation tekemistä.
”Työskentelen Metropolia ammattikorkeakoulussa, jossa minulla on omia koulutusohjelmia, joista vastaan. Organisointi sisältää käytännössä esimerkiksi aikatauluttamista, aikatauluissa pysymistä, työaikasuunnittelua, lukujärjestysten tekoa sekä työnjakamista kurssien sisällöistä.”
Koulutussuunnittelija voi työskennellä hyvin monenlaisissa ympäristöissä, joita voivat olla ammattikorkeakoulut, yliopistot, ammattikoulut ja ammatillinen täydennyskoulutus. Lisäksi yksityisillä yrityksillä voi olla koulutussuunnittelijoita vastaamassa henkilöstökoulutuksista ja toisaalta erilaiset yksityiset tahot, kuten järjestöt, yhdistykset ja kansalaisopistot palkkaavat koulutussuunnittelijoita.
”Tyypillinen työpäivä pitää sisällään paljon palavereja ja yhteistyötä muiden koulutussuunnittelijoiden kanssa. En ole ollut kauhean pitkään nykyisessä roolissani, joten paljon aikaa menee siihen, että otan selvää asioista ja sisäistän uutta tietoa, jota tulee ja paljon. ”
OIVALLUKSET TYÖSTÄ
”Parasta työssäni on ehdottomasti sen monipuolisuus. Työni on todella itsenäistä, mutta nautin siitä, että saan olla muiden ihmisten kanssa. Itselleni sopii todella hyvin työ, jossa pääsee organisoimaan ja aikatauluttamaan asioita. On hienoa, että olen löytänyt työn, jossa omat vahvuudet pääsevät esille. ”
Työn mielekkyyden kannalta hedelmällisintä on se, että työssä pääsee tekemään niitä asioita, jotka itseä kiinnostavat ja toisaalta asioita, joissa voi kokea olevansa hyvä. Varmasti jokaisella meistä on työhistoriassaan tilanteita, joissa on ollut työssä, jossa kyllä menestyy, mutta joutuu jatkuvasti ponnistelemaan, kun omat vahvuudet eivät pääse kehiin eikä olla edes lähellä omaa mukavuusaluetta.
”Hienoa on myös se, että minulla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Voin päättää, milloin ja missä teen työtäni, mitä mahdollisuutta minulla ei aiemmin ole ollut. Perehdytykseni on hoidettu etänä ja se on luonnistunut todella hyvin. Oma perehdytykseni oli suunniteltu fiksusti niin, että pääsin tutustumaan kaikkiin muihin koulutussuunnittelijoihin, jolloin olen päässyt oppimaan jokaiselta ja tiedän jatkossa myös keneltä kysyä lisää.”
Etätyö on asettanut omat haasteensa ja mahdollisuutensa työnteolle. Moni tekee opintojensa aikana esimerkiksi asiakaspalvelutyötä, jossa tulee olla paikalla tiettyyn aikaan eikä työtä voi suorittaa kotoaan käsin. Toisaalta opiskelijat ovat viimeiset pari vuotta joutuneet opiskelemaan ja ottamaan vastuuta omista opinnoistaan vieläkin vahvemmin etäopiskelun kautta, mikä varmasti valmistaa heitä myös tulevaan työelämään. Ja aika harva varmasti edes toivoo 100% läsnäolopakkoa.
”Oman haasteensa työlle asettaa työn rajaaminen. Kun on innostunut työstään, tulee helposti tehtyä ylitöitä ja pitkää päivää erityisesti. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen.”
Jaksamiseen liittyvät haasteet ovat olleet paljon esillä viimeisten vuosien ajan ja tuntuu, että enemmän tai vähemmän jokaisella nämä ovat jossain vaiheessa arkipäivää. Asiantuntijatyössä työn rajaaminen on usein työntekijän omalla vastuulla vaikkakin työpaikan kulttuuri ja käytännöt ohjaavat sitä, ihannoidaanko esimerkiksi ylitöitä ja jatkuvaa kiirettä. On kuitenkin tärkeää, että jokainen ottaa vastuuta oman työn rajaamisesta ja opettelee sanomaan myös ei, sillä niitä mielenkiintoisia projekteja tulee ihan varmasti myös tulevaisuudessa vastaan.
”Yllättävää työssä on ollut se, että oppimista on valtavasti ja uutta tietoa tulee koko ajan. Edistys menee pikkuhiljaa eteenpäin. Yllättävää on myös se, kuinka hyvin etätyöaikana on päässyt kiinni porukkaan ja kuinka tiivistä yhteistyötä tehdään. Tämä on toki vaatinut sitä, että on itse aktiivinen ja ottaa asioista selvää sekä kysyy muilta.”
VAATIMUKSET
”Aika kliseisesti työssä korostuvat hyvät organisointi- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky hallita aikaa ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Entistä enemmän tarvitaan myös digitaitoa ja näppäryyttä käyttää eri järjestelmiä.”
”Työssä menestymisen osalta sinulla tulisi olla hyvä muisti ja oppimisstrategiat, joiden avulla voi hallita suurta tietomäärää, jota työssä tarvitaan. Suuren tietomäärän hallitsemiseen tarvitaan myös halua oppia ja tietoa siitä, mistä tietoa löytää, jos sitä ei itse muista. Jokaista yksityiskohtaa ei tarvitse eikä voikaan muistaa, vaan tärkeämpää on hallita kokonaisuutta”
Koulutussuunnittelijan työ koostuu monista pienistä palasista ja kokonaisuuksista, mikä vaatii sitä, että henkilö löytää itselleen sopivat tavat hallita kokonaisuutta. Tärkeää on myös se, että osaa hyödyntää verkostojaan eli esimerkiksi kollegoitaan ja organisaation muita työntekijöitä, jolloin riittää, että osaa kääntyä oikean tahon puoleen kysyäkseen apua.
”Tietotaidon osalta etuna on koulutusalan tuntemus sekä se, että olen itse opiskellut Metropoliassa ja yliopistossa, joten ymmärrän opiskelijan maailmaa. Tiedän termit ja osaan miettiä asioita opiskelijan näkökulmasta.”
URAMAHDOLLISUUDET
”Oma uratarinani on hyvin asiakaspalvelupainotteinen ja olen tehnyt läpi elämäni työtä ihmisten parissa. Koulutustaustani on kasvatustieteissä, mikä antaa hyvää pohjaa koulutussuunnittelijan työhön. Viimeisimpänä olin myös varhaiskasvatuksen opettajana päiväkodissa, mikä antaa omalta osaltaan hyvät valmiudet työlle. Aluksi suhtauduin hieman negatiivisesti aiempaan työkokemukseeni, mutta isoin oivallukseni olikin, että kaikesta kokemuksesta on hyötyä.”
Kun opintojen jälkeen siirtyy työelämään, sen ensimmäisen oman alan työtehtävän saaminen on se kaikista haastavin tehtävä. Tärkeää olisikin käyttää aikaa siihen, että paketoi oman osaamisensa selkeään pakettiin. Kun itse tiedät, mitä osaat ja mitkä ovat sinun vahvuuksiasi, on se helpompaa myös myydä työnantajille.
”Valmistumisen jälkeen mulla oli vähän hakusessa se, mitä rupean tekemään. Sain itselleni mentorin ja näiden keskustelujen kautta itselleni aukeni, että koulutussuunnittelijan tehtävä voisi olla itselle sellainen sopiva mahdollisuus, jossa omat vahvuudet pääsisivät esille.”
Oman osaamisen sanoittaminen, työpaikan saaminen ja varmuuden löytäminen omaan tekemiseen liittyen ovat haasteita, joita ihan varmasti jokainen valmistumassa oleva kohtaa. Näiden haasteiden kanssa ei tarvitse olla yksin, vaan avuksi voi hankkia esimerkiksi mentorin tai uravalmentajan. Suurin hyöty näistä on varmasti se, että he auttavat sinua oivaltamaan, että sinulla on jo käsissäsi kaikki se, mitä tarvitaan menestyksekkääseen työelämään siirtymään.
”Koulutussuunnittelijan työ oli eräänlainen uratoive itselleni, joten nyt heti mielessä ei ole seuraavaa siirtoa. Koen, että omassa työssäni on valtavasti mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää itseään. Jonain päivänä voisi olla kiinnostavaa toimia esihenkilönä tai ottaa vetovastuuta erilaisista projekteista. Toisaalta minulla on pedagoginen pätevyys ja opettajana toimiminen kiinnostaa. Tästä onkin jo meillä sisäisesti puhuttu, että voisin alkaa opettaa vaikka ruotsin kieltä.”
”Kasvatustieteilijöillä on todella monipuoliset mahdollisuudet, joihin kuuluu esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen kentän tehtävät, opettaminen, suunnittelu- ja kehitystyö, henkilöstöhallinnon tehtävät, tutkimustyö, kouluttajana toimiminen sekä uravalmennus.”
KAIKKI KOKEMUS ON HYÖDYKSI
”Tutkinto antaa mahdollisuudet todella monipuolisiin työtehtäviin ja sitä kautta voi edetä, minne haluaa. Samalla joutuu kuitenkin tekemään paljon itsetutkiskelua ja selvittelemään, minne haluaa. Eli se vaatii aika paljon itseltä, että löytää sen oman juttunsa.”
Kasvatustieteet ovat eräs yleispäteviä aloja, joilta voi valmistua käytännössä mihin tahansa. Mahdollisuuksia on rajattomasti, mikä voi olla sekä siunaus että kirous. Tämä vaatii opiskelijalta paljon sitä, että hän tutustuu eri mahdollisuuksiin ja miettii, mikä itseä kiinnostaa. Internetin ohella hyviä lähteitä ovat keskustelut jo työelämässä olevien kanssa. Rohkeasti siis viestiä kiinnostaville henkilöille ja pyyntöä kahvihetkestä, jossa voisi kuulla lisää työn arjesta. Äläkä unohda harjoittelumahdollisuuksien käyttöä.
”Opintojen aikana puhuttiin paljon siitä, että sivuaineet määrittäisivät sitä, mitä jatkossa tulee tekemään. Ovat ne omalta osaltani vaikuttaneet työn sisältöön esimerkiksi sitä kautta, että vastaan maahanmuuttajien koulutusryhmästä, kun olen opiskellut suomea toisena kielenä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nämä valinnat eivät määrää loppuelämääsi ja kannattaa enemmänkin lukea sitä, mikä sinua aidosti kiinnostaa eikä vain sitä, mistä olisi eniten hyötyä.”
”Haluan korostaa myös sitä, että kaikki työkokemus, mitä opintojen aikana kerrytät, on hyödyksi. En kokenut olevani oikeassa paikassa varhaiskasvatuksen puolella, sillä minulla ei ollut siihen vaadittua osaamista tai pätevyyttä. Keskustelut mentorini kanssa vahvistivat sitä, että oikeastaan tein juuri oikeita asioita ja että tärkeämpää on se, että saa sanallistettua oman osaamisensa. Tärkeää on, että tunnistat omat vahvuudet ja sopivuuden tehtävään sekä saat ne ilmaistua hakemukseen, vaikka sinulla ei olisikaan juuri vastaavaa kokemusta.”
Olen omassa työssäni rekrytoijana törmännyt useinkin henkilöihin, jotka itse haittaavat omaa työllistymistään, kun eivät tunnista omaa potentiaaliaan. Jokainen työpaikka tarjoaa valtavia oppeja ja ahaa-elämyksiä, kun vain osaat ne sieltä työstä esiin poimia ja tunnistaa. Kukaan alansa asiantuntija ei ole aloittanut asiantuntijana, vaan hekin ovat tehneet ihan niitä samoja hommia kuin sinäkin opintojensa ohella ja jo sieltä alkaneet kerryttää omaa osaamistaan.
”Itse hain puoli vuotta oman alan tehtäviin ja välillä usko itseen oli koetuksella. Aloittavan tason tehtäviin hakee paljon ihmisiä ja erottautuminen on hankalaa. Haluan kuitenkin uskoa, että jokainen löytää oman paikkansa. Kun tiedät, mitä haluat ja osaat, pääset varmasti ennemmin tai myöhemmin sinne, minne pitää. Ei ole olemassa yhtä oikeaa reittiä, vaan ihan kaikesta kokemuksesta on hyötyä.”
Ensimmäisen oman alan työpaikan löytäminen ottaa aikansa. Muista siis olla kärsivällinen ja tiedosta se, että kyse ei ole sinun huonommuudestasi, vaan siitä, että oikea paikka ei ole vielä avautunut. Ole valmis myös katsomaan vaihtoehtoisia reittejä ja joustavasti muokkaamaan urasuunnitelmaasi, jos suorin tie ei vie maaliin. Eräs lempilauseistani on: If you don’t know where you’re going, every road will take you there.
-by Erica