10 syytä käyttää LinkedIniä

Olen itse suuri LinkedIn:n puolestapuhuja, sillä itselleni siitä on ollut paljon hyötyjä. Voi olla, että olisin asiasta eri mieltä, jos en olisi saanut sitä kautta kiinnostavia tilaisuuksia tai päässyt osallisiksi kiinnostaviin keskusteluihin. On tämä toki vaatinut omaa aktiivisuuttakin, mutta tehty työ on kyllä maksanut itsensä takaisin.

Monesti kuulen argumentteja siitä, että ”Ei minun nyt kannata siellä olla, kun ei meidän alan ihmiset siellä ole” tai ”Siellä on vaan niitä johtajia ja myyjiä”. Varmasti on ihan totta, että kaikille aloille se ei ole sopiva foorumi, mutta populaatio eri aloilla lisääntyykin ja käyttömahdollisuudet eivät rajoitu vain siihen, että rekrytoijat ottaisivat yhteyttä. Listasinkin tähän tekstiin 10 syytä käyttää LinkedIn:ä.

1.Yhteydenotot rekrytoijilta

Varmasti se yleisin syy käyttää LinkedIniä on mahdollisuus saada yhteydenottoja rekrytoijilta. Kun profiilisi on kunnossa, voi sinulle tulla suoraan viestiä kiinnostavista tehtävistä. Tämä toki edellyttää sitä, että olet kuvannut kattavasti aiempia työtehtäviäsi, ehkä laittanut sopivia avainsanoja profiiliisi sekä tietysti olet sellaisella alalla, jossa rekrytoijat kontaktoivat ehdokkaita suoraan.

Tällaisia aloja ovat esimerkiksi IT- ja teknologiaroolit, insinööritehtävät eri aloilla, kaupallisen alan osaajat esimerkiksi talouden ja konsultoinnin aloilla, rekrytoijat ja nykyisin myös enenevissä määrin kaiken tasoiset osaajat melkein alalta kuin alalta. Uusimpana ehkä vielä vahvemmin sosiaali- ja terveysalan osaajat. Suorahaku ei kosketa enää vain johto- ja asiantuntijarooleja, vaan yhteydenottoja voi tulla myös avustavampiin tehtäviin ja ihan myös perinteisempiin ”duunarirooleihin”.

2.Työn hakeminen

Hyvä LinkedIn-profiili vastaa CV:tä ja siksi sitä on myös mahdollista hyödyntää monipuolisesti työnhaussa. LinkedIn tarjoaa erilaisia keinoja myös omaan aktiiviseen työnhakemiseen. Voit ilmaista profiilissasi, että olet avoin uusille mahdollisuuksille ja tämä näkyy sitten myös rekrytointia tekeville. Toisaalta voit myös jakaa itse postauksia omaan työnhakuusi liittyen ja nämä voivat saada todella suurta näkyvyyttä.

LinkedIn:ssä on käytössä EasyApply-hakutoiminto, joka mahdollistaa sen, että joihinkin tehtäviin voi hakea suoraan omalla LinkedIn-profiililla eli parin klikkauksen jälkeen olet mukana haussa. Monista työpaikoista myös ilmoitetaan pelkästään LinkedIn:ssä tai yhtenä vakiokanavana, joten sitä kautta on helppo seurata, mitä kaikkea olisi juuri nyt tarjolla.

3.Yritystoiminnan aloittaminen ja boostaaminen

LinkedIn tarjoaa hyvän mahdollisuuden yritystoiminnan aloittamiseen. Voi olla, että saat tätä kautta yhteydenottoja ja tietoa mahdollisista tilaisuuksista oman työsi ohella. Monet kyselevätkin postauksissaan tiettyjen alojen osaajia tai palveluita ja näissä on hyvä ilmoittaa itsensä. Toisaalta voit samalla nähdä, mille on kysyntää ja selvittää myös verkostoltasi, voisiko sinun osaamistasi hyödyntää muuallakin kuin perinteisen työn kautta.

LinkedIn perustuu verkostojen hyödyntämiseen ja siksi monen alan yrittäjälle se tarjoaa erittäin hyviä keinoja markkinoida omaa tuotettaan tai osaamistaan. Verkostosi koosta riippuen postaukset voivat tavoittaa hyvinkin laajoja yleisöjä ja voit myös suoraan kontaktoida kiinnostavia henkilöitä. Puhumattakaan sitten suosituksista, jos hoidat hommasi hyvin ja muut voivat jakaa viestiäsi eteenpäin.

4.Muut kiinnostavat mahdollisuudet

LinkedIn voi tarjota myös muita kiinnostavia mahdollisuuksia esimerkiksi kutsuja webinaareihin, podcast-vieraaksi tai ihan vaikkapa vaan lounaalle kiinnostavien ihmisten kanssa. Näiden ei välttämättä aina tarvitse olla sellaisia, joista itse hyödyt rahallisesti, vaan myös sellaisia, joissa pääset laajentamaan osaamistasi tai tietovarantoasi tai ihan vaan pitämään hauskaa.

Omalla kohdallani LinkedIn on tarjonnut esimerkiksi mahdollisuuksia puhujakeikkoihin, joita en välttämättä olisi saanut muuten. Toisaalta olen voinut jakaa omia ajatuksiani muille paljon laajemmin kuin vain oman työpaikan tai oman lähipiirin puitteissa. Suoranaisesti tämä ei ole tuottanut pankkitilin kasvua, mutta pidemmällä tähtäimellä tämä kaikki voi myös näkyä siellä.

5.Verkostoituminen

Syy, miksi LinkedIn on koskaan perustettu, on se, että ihmiset voisivat verkostoitua keskenään sekä oman alan osaajien että muiden ammattilaisten kanssa. LinkedIn:ssä voi hyvinkin matalalla kynnyksellä laittaa viestiä kiinnostaville henkilöille ja pyytää vaikkapa etäkahveille, lounaalle tai ihan vain jäädä seuraamaan heidän ajatuksiaan ja osallistua keskusteluun.

Tarinoita siitä, miten LinkedIn:n kautta on tutustunut uusiin ihmisiin ja päässyt heidän kanssaan sparrailemaan itselle tärkeistä aiheista ja jopa oppimaan uutta, on lukuisia. Verkostoituminen korostuukin tämän päivän työelämässä ja tuntemalla oikeat ihmiset olet lähempänä uusia työmahdollisuuksia ja osaat myös hakea apua, kun sitä tarvitset. Esimerkiksi kuka voisi olla osaava tekijä työkykyjohtamisen tai digimarkkinoinnin osalta tai kenellä on tietotaitoa myynnin kasvattamisesta?

6.Henkilöbrändin rakentaminen

Nämä kaikki edellä olevat kohdat menevät aika kivasti otsikon henkilöbrändin rakentaminen alle. LinkedIn tarjoaa erinomaisen alustan tähän, sillä pystyt tuomaan viestiäsi esiin suuren ja sinulle sopivan kohderyhmän nähtäväksi. Jotta voit olla kilpailukykyinen omalla alallasi, tulee sinun olla tunnettu ja LinkedIn:ssä pystyy suhteellisen pienelläkin vaivalla lisäämään omaa tunnettuuttaan.

Jos siis sinulla on mielessä se, mikä on se sinun oma juttusi ja mistä haluat ihmisten sinut tuntevan, on LinkedIn:ssä helppo tuoda tätä viestiä esille. Voit kirjoittaa pidempiä tai lyhyempiä postauksia, osallistua keskusteluun ja jakaa apuasi ja osaamistasi kuulijakunnallesi. Tämä kaikki tapahtuu helposti, vaikka omalta kotisohvalta ilman, että tarvitsee lähteä toreille ja työpaikoille pitämään meteliä itsestään.

7.Pioneerina toimiminen omalla alalla

Tiedostan kyllä sen, että ihan joka alalla LinkedIn ei vielä ole käytössä ja sen hyödyt vaikkapa työllistymisen näkökulmasta ovat pienet. Entäpä jos sinä olisitkin se ensimmäinen, joka nostaa sinun alaasi liittyvää tarinaa esille ja toimit eräänlaisena tienraivaajana muille alallasi? Olemalla oman alan ensimmäinen tai ainoa edustaja voi vaikka saada markkinaetua suhteessa muihin alan osaajiin ja toimijoihin. Oman kokemuksen mukaan LinkedIn:ssä porukka on suhteellisen kiinnostunut kuulemaan eri alojen osaajista ja tekemisestä.

Hyvä huomio on myös se, että vaikka itse työntekijäpuoli ei olisikaan vielä LinkedIn:ssä, monet yritysten ja yhteiskunnan päättäjät ovat siellä, joten omaa viestiä voi saada esille ja erottautua joukosta alansa ensimmäisinä edustajina. Viime aikoina fiidiini on tullut paljon vaikkapa hoitoalan kertomuksia, mikä ei välttämättä ole se ensimmäinen kohderyhmä, joka LinkedIn:n foorumina yhdistetään.

8.Informaation saaminen

Kuten muissakin sosiaalisissa medioissa myös LinkedIn:ssä esillä ovat ne aiheet, jotka kulloinkin ovat kuumia ja ajankohtaisia. Jos työelämässä tapahtuu jotain mielenkiintoista, on se myös LinkedIn:ssä. Jos haluat tietää, mitkä yritykset trendaavat ja mitkä eivät ihan niinkään, käy katsomassa LinkedIn:ssä. Samalla voit myös kyylätä, missä vanhat opiskelukaverit tai entiset työkaverit nyt menevät, jos yhteydenpito on jäänyt.

Tottakai sosiaalisen median kanavien tavoin LinkedIn:kin on täynnä yleistä hypetystä ja kehumista, mutta samaan aikaan rivien välistä pääsee saamaan tärkeää tietoa esimerkiksi kiinnostavista tapahtumista, webinaareista sekä ilmiöistä ylipäätään. Itselleni on tullut vastaan esimerkiksi mielenkiintoisia tekoja ravintola-alalla näin korona-aikana, joita ei välttämättä valtavirran mediassa ole niin vahvasti nostettu esille.

9.Mielenkiintoiset keskustelut

Suurimpia anteja omalla kohdallani ovat ehdottomasti olleet nämä mielenkiintoiset keskustelut, joihin olen päässyt osaksi. Monet keskustelut ovat sellaisia, joita olen seurannut ikään kuin taustalla, kun olen omassa feedissäni törmännyt niihin. Eli mielenkiintoisia näkökulmia voi itselle saada vaikka ei yhteenkään keskusteluun itse osallistuisi. Toki samaan aikaan moni keskustelu suorastaan huutaa heittämään myös omaa kommenttia mukaan.

Olen myös itse nostanut esille monia kiinnostavia ajatuksia ja saanut kommentteja laidasta laitaan liittyen. Eniten keskustelua on varmasti herättänyt Kelan opintotuet tai rekrytoinnin epäkohdat. Toisaalta hymyn ovat tuoneet huulille ne keskustelut, joissa olen avannut keskustelua rekrytoinnin ja deittailun yhtymäkohdista tai siitä, että työhaastattelu ei ole Sami Kurosen grillaus Temptation Islandilla. Moni haluaisi tämän konseptin kyllä nähdä eli sitä odotellessa.

10.Lämmin ilmapiiri

Vaikka LinkedIn:ssä on paljon yhteneviä piirteitä moniin muihin sosiaalisen median kanaviin, yksi iso ero on mielestäni se, että ilmapiiri on huomattavasti paljon lämminhenkisempää ja kannustavampaa kuin muualla. Täysin tuntemattomatkin ihmiset saattavat onnitella uudesta työpaikasta tai laittaa viestiä, että ajatuksesi vaikuttivat todella kiinnostaville joten voidaanko verkostoitua. Kyseessä ei ole siis mikään iltapäivälehtien keskustelupalsta, jossa kilpaa haukutaan kaikkea ja kaikkia.

Tottakai satunnaisesti vastaan on tullut myös vähemmän mukavia kokemuksia, mutta nämä ovat laskettavissa omalla kohdallani ihan yhden käden sormilla ja näissäkään tilanteissa ei ole menty samalle epäasiallisuuden tasolle kuin monissa muissa medioissa. Siispä kynnys oman sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen voi olla pienempi, kun vastaanotto useimmiten on todella positiivissävytteistä.

Toivottavasti sain sinut tämän tekstin myötä ajattelemaan vielä uudestaan LinkedIn:n käyttömahdollisuuksia, jos olit vielä ennen skeptinen sen suhteen. Kyseessä ei ole mikään ihmeiden tekijä ja vapaudut vankilasta kortti, vaan enemmänkin palvelu, joka voi tuoda jotain lisää omalle työrintamalle. Kokeile, jos et ole vielä tehnyt sitä, tai jatka samaa rataa, jos olet palvelun piiriin jo löytänyt.

-by Erica

Hyvän työpaikkailmoituksen resepti?

Jos pitäisi valita työnhaun kentässä puhutuimpia teemoja koskien työnantajan toimintaa voisivat ne olla hakijaviestintä sekä työpaikkailmoitukset. Näistä jälkimmäinen on hakijakokemuksen ensimmäinen vaihe ja toisaalta myös työntekijöiden houkuttelemisen kannalta tärkeä vaihe. Se on usein se ensimmäinen vaikutelma, jonka ehdokas saa yrityksestä. Toki meillä saattaa olla jotain mielikuvia jo ennakkoon, mutta tässä on mahdollisuus vahvistaa mielikuvia tai muuttaa niitä toiseen toivottavasti positiiviseen suuntaan.

Jokainen, joka on joskus työpaikkailmoituksia laatinut, tietää, että se ei periaatteessa ole rakettitiedettä, mutta samaan aikaan on äärimmäisen vaikeaa tehdä hyvää ja myyvää ilmoitusta kerta toisensa jälkeen hektisen arjen lomassa. Ainakin itse voin tunnustaa, että ilmoitus on usein ollut se vaihe, josta olen karsinut ja käyttänyt vain omaa hyväksi havaittua (eli nopeakäyttöistä) pohjaa.

Huonossa työpaikkailmoituksessa toistuvat yleensä samat virheet eli käytetään kliseitä, jotka eivät tarkoita mitään, ei tuoda esille mitään konkreettista ja painotetaan enemmän sitä, mitä vaadimme ehdokkaalta kuin sitä, mitä me voisimme hänelle tarjota. Tässä tekstissä paneudun hieman tarkemmin siitä, miten tehdään killerityöpaikkailmoitus. Ihan kuin CV:ssäkin tähän ei tietenkään ole yhtä oikeaa pohjaa, koska ilmoitusten lukijoita on vähintään yhtä paljon kuin tekijöitäkin, mutta näiden vinkkien avulla pääset varmasti alkuun.

VÄLTÄ KLISEET

Työpaikkailmoitukset aivan kuten työnhakijoiden kertomukset itsestään ovat täynnä erilaisia kliseitä. Ehdokkaat kertovat olevansa tunnollisia, ahkeria ja oma-aloitteisia, kun taas yritykset kertovat omaavansa mielenkiintoiset työtehtävät ja mukavan työporukan. Sinänsä nämä kaikki ihan positiivisia asioita, mutta eivät varsinaisesti kerro mitään, mikä erottaisi henkilön tai yrityksen muista.

Työpaikkailmoituksissa on lähdetty kliseiden osalta vieläkin pidemmälle ja keksitty oma listansa asioita, jotka ehkä alkuun kuulostivat hienolle, mutta tänä päivänä saavat lähinnä karvat pystyyn ja kylmiä väreitä samalla tavalla, kun liitutaulun vingunta. Joten jos jokin seuraavista sanonnoista löytyy sinun ilmoituksestasi, ota se pois tai korvaa jollain omaperäisemmällä:

Kilpailukykyinen palkka ja/tai monipuoliset työsuhde-edut, ison talon edut jne.
Näköalapaikka
Etsimme hyvää tyyppiä
Ketterä työyhteisö. Tai oikeastaan mikä tahansa, mikä on ketterää.
Innostavat kollegat
Nälkäinen tekijä/myyjä/rekrytoija/työntekijä
Yrittäjähenkinen

MITÄ MEILLÄ ON TARJOTA

Tämä osuus työpaikkailmoituksessa on usein lyhyt ja sisällöltään vieläkin huonompi. Esille tuodaan usein niitä asioita, jotka toteutuvat oikeastaan joka paikassa. Kaikillahan on hyvä työporukka ja mielenkiintoiset työtehtävät puhumattakaan hyvistä työsuhde-eduista tarkoittaen lähinnä lounas- ja virike-etua sekä vuosittaisia pikkujouluja ja kesäjuhlia. Mutta mitkä ovat aidosti ne asiat, jotka erottavat teidät muista?

Tähän on syytä käyttää aikaa ja istua alas, vaikka koko tiimin kanssa ja keskustella, mitkä ovat ne asiat, joiden takia itse viihdytte työpaikalla? Mikä teistä on parasta juuri teidän yrityksessä työskentelyssä? Mikä saa tulemaan töihin joka päivä? Jos tähän ei keksi mitään järkevää sanottavaa, on ehkä syytä miettiä:

a) Oletko oikeassa yrityksessä töissä? Pitäisikö työpaikkaa vaihtaa? 😉

b) Pitäisikö työpaikan käytäntöjä muuttaa jotenkin, jotta työstä tulisi mielekkäämpää? Mitä nämä asiat voisivat olla?

c) Mitä kilpailijoilla on, mitä meillä ei ole ja miten voisimme heidät ylittää? Jos esimerkiksi kilpailijoilla maksetaan huomattavasti parempaa palkkaa, riittääkö se, että meillä on kiva porukka houkuttelemaan muita, koska ihan varmasti heilläkin on kiva porukka?

Tämän jälkeen kirjoita tarjoamanne auki konkreettisesti. Jos teillä nyt on ne monipuoliset työsuhde-edut, kirjoita mitä kaikkea siihen kuuluu. Onko teillä vaikkapa hammashuolto osana työterveyttä tai saavatko työntekijät 200 euroa vuodessa työvälinehankintoihin pakollisten välineiden lisäksi? Jos työ itsessään on super mielenkiintoista, kerro vaikkapa, mitä projekteja olette päässeet tekemään tai millaiset osa-alueet työssä tuovat sitä motivaatiota ja innostusta arkeen.

KONKREETTISUUS

Yleisesti ottaen työpaikkailmoitukset jäävät usein melko pintapuoliselle tasolle ja ehdokkaiden kokemus on, että eipä siitä nyt oikein saanut mitään selvää, mitä työ tulisi olemaan tai mitä he oikeasti hakevat. Tällöin hakemaan päätyvät vain ne, joilla työnhaku on todella akuuttia tai yritys kiinnostaa tosi paljon, mikä on usein aika pieni osa siitä kaikesta potentiaalista, jotka voisivat olla valmiita vaihtamaan työpaikkaa.

Työnhakijoille suositellaan, että käytä esimerkkejä, kun tuot esille osaamistasi ja itseäsi työntekijänä. Mielestäni tämä sama koskee myös työnantajia. Usein ilmoituksissa listataan, että sinulla tulee olla vaikkapa hyvät yhteistyötaidot ja hyvä paineensietokyky, mutta tätä ei perustella yhtään sen enempää. Samalla, kun kerrotaan, miksi yhteistyötaitoja vaaditaan, kuvataan myös sitä, millainen henkilö tehtävässä menestyisi.

Tämä yhdistyy vahvasti siihen, että työtehtävätkin kuvataan pintapuolisella tasolla ja eräänlaisena listauksena. Joo ihan kiva tietää listana työtehtävät, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Tässä apuna voisi toimia se, että kerrotaan, millainen tyypillinen työpäivä voisi olla. Monet yritykset ovat hyödyntäneet tässä jopa tarinallisuutta. Lue siis seuraavat ja päättele itse, kumpi voisi olla sinulle houkuttelevampi vaihtoehto:

1. Työtehtäviäsi tulee olemaan esimerkiksi kalenterinhallinta, matkavaraukset, kokousjärjestelyt sekä avustaminen dokumenttien käsittelyssä. Lisäksi työnkuvaa monipuolistavat erilaiset ad hoc -tehtävät ja partnerien tukeminen heidän päivittäisissä tehtävissään.

2. Työpäiväsi voisi alkaa esimerkiksi sillä, että tarkastat toimitusjohtajan kalenterin ja teet seuraavan viikon tapaamisiin liittyvät varaukset kalenteriin. Sen jälkeen olet yhteydessä ravintolaan ja järjestät kokoustarjoilut illan johtoryhmän kokousta varten sekä valmistelet kokouspöytäkirjan iltaa varten. Tehtävien välissä ohjeistat työntekijöitä käyttämään laskutusjärjestelmää sekä hoidat erilaisia juoksevia asioita. Päivä päättyy siihen, kun toimit kokoussihteerinä johtoryhmän kokouksessa ja viimeistelet pöytäkirjan kokouksen jälkeen.

IHMISET KESKIÖÖN

Loppujen lopuksi suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa hienojen etujen tai mielenkiintoisten projektien ohella ehkä eniten ihmiset eli kenen kanssa sitä tulee tekemään töitä. Laita siis ilmoituksen fokus siihen, että kerrot tiimistä ja tulevista työkavereista. Tässä voit olla luova ja kirjoittaa tekstiin esimerkiksi esittelyä tiimistä tai sitten voit kuvailla jo videotervehdyksiä uudelle tulevalle työkaverille ja liität nämä ilmoitukseen liitteeksi.

Työpaikkailmoituksen keskiössä on myös kohderyhmä. Ei ole nimittäin ihan sama tekeekö työpaikkailmoitusta vaikkapa insinöörille kuin asiakaspalvelun ammattilaiselle. Molemmat kiinnittävät varmasti erilaisiin asioihin huomioita. Tunne siis kohderyhmäsi ja tarjoa viesti, joka puhuttelee heitä.

Ota tähän mukaan oma tiimisi, sillä he ovat kohderyhmän asiantuntijoita ja osaavat siis varmasti kertoa, millaisiin asioihin he itse kiinnittäisivät huomiota ja mikä on merkityksellistä. Toisaalta voi olla hyvä myös väijyä kilpailijoiden ilmoituksia ja katsoa sieltä inspiraatiota, mikä toimii ja mikä ei toimi.

Suoraan ei tietenkään kannata keltään kopioida, sillä persoonallisuus on se, mikä puree. Jos teidän työpaikkaanne leimaa se, että ilmapiiri on todella rento ja läppää heitetään, voi tämän tuoda myös ilmoituksessa esille kirjoitustyylin kautta. Ei sen tarvitse olla aina niin vakavaa ja asiallista tekstiä.

PIENTÄ HIENOSÄÄTÖÄ EDISTYNEEMMILLE

Näiden vinkkien noudattamisen jälkeen ollaan jo melko pitkällä ja oma mielikuvitus on vain rajana siinä, millaisia ilmoituksia voi tehdä. Tässäkin on hyvä muistaa se, että epäonnistuminen on ok ja välillä voi kokeilla ilmoituksia vain todetakseen, että tämä nyt ei sitten toiminut ollenkaan. Jos hakijoita ei saada perusilmoituksellakaan, on se ihan sama kokeilla jotain repäisevääkin ja saada yhtä vähän ilmoituksia.

No jos tuntuu, että yllä olevat vinkit on jo sulatettu, löytyy vielä pari pienempää kikka kolmosta, joilla voi yrittää muokata ilmoitusta. Yksi keino voisi olla nimikkeiden miettiminen. Yrityksen sisällä saattaa olla tietyt omat nimikkeet, joita kukaan muu ei tunne ulospäin.

Otsikko on usein se, mikä määrää jo sen avaako henkilö ilmoituksen vai ei, joten voi siis olla hyvä miettiä, voisiko tähän muuttaa jotain houkuttelevaa. Todellinen nimike voi sitten olla jotain ihan muuta. Toki jos ilmoituksessa haetaan päällikköä ja oikea nimike tulee olemaan koordinaattori, ei ehkä päästä yhteisymmärrykseen.

Suurin osa työnhakijoista on sitä mieltä, että ilmoituksessa tulisi olla mainittuna palkkaus joko niin, että se on suoraan tiedossa tai on tiedossa joku haarukka/arvioi siitä, missä summissa liikutaan. Tämä auttaa henkilöitä arvioimaan, kannattaako tehtävään hakea ja miten omaa osaamistaan hinnoitella

Tietenkin, jos maksatte ihan surkeaa palkkaa, ei tämä ketään houkuttele, mutta samalla voi miettiä, olisiko palkkoja syytä nostaa, jos ollaan markkinasta todella kaukana. On myös tilanteita, joissa palkkausta ei voida kertoa ulospäin vaikkapa sen vuoksi, että sisäisesti ei synny närää tai ei haluta kilpailijoiden tietävän liikaa. Tässä kohtaa voi miettiä, voisiko asiaa kiertää jotenkin muuten vaikkapa kertomalla tarkemmin työn sisällöstä ja vaatimustasosta, mikä viittaisi myös palkkatasoon.

En väitä, että näillä ohjeilla luotte pelkästään myyviä ja upeita työpaikkailmoituksia, mutta näillä pääsee ainakin alkuun. Tsekkaa siis omat ilmoituksesi toteutuuko niissä mikään näistä vai voisiko niihin saada uutta inspiraatiota. Toki voi toki myös olla, että ilmoituksesi ovat jo ihan timanttia, mutta vapaana ei vain ole ketään sopivia.

-by Erica

Miten onnistua työhakemuksessa?

Kirjoitin edellisessä postauksessa vinkkejä hyvän CV:n tekemiseen ja päätin nyt jatkaa teemaa hakemuksen osalta. Näppituntumalta sanoen CV:t ovat usein paremmassa kunnossa kuin hakemuskirjeet ja siksi päätin omistaa tämän tekstin kaikille teille, jotka tuskailette hakemuskirjeiden kanssa. Vinkit sopivat siis ihan jokaiselle.

Tuttuun tapaan en ole ratkaisemassa työnhaun ongelmia, vaan ainoastaan tarjoan uusia näkökulmia ja ajatuksia, jotka ovat itsessäni resonoineet ja antaneet itselle uutta työnhakuuni. Toivottavasti ne palvelevat myös sinua ja antavat sykäyksen kirjoittaa uusi tai päivittää omaa työhakemusta sen sijaan, että menisit sillä samalla kaavalla kuin tähän asti.

1.CV katsoo menneeseen ja hakemus tulevaan

Jos CV-vinkkien osalta klassikkolauseeni on se, että rekrytoija ei ole ajatustenlukija niin työhakemuksen osalta se on tämä. CV kertoo kaiken, mitä osaat ja mitä olet tehnyt aiemmin. Työhakemus suuntaa taas katseen tulevaan ja kertoo siitä, millainen työntekijä sinusta saadaan ja mitä toisit mukanasi yritykseen.

Älä siis referoi CV:tä hakemuksessasi, vaan pyri täydentämään sitä ja kertomaan asioita, joita rekrytoija ei vielä tiedä. Rekrytoija lukee usein ensin CV:n ja vasta sitten hakemuksen, joten voit turvallisesti olettaa, että hän tietää jo aiemman työhistoriasi ja koulutuksen ja voit keskittyä muihin teemoihin. Voit toki käyttää CV:n antamaa tietoa tukemaan sitä, kun perustelet oman kiinnostuksesi ja sopivuutesi tehtävään.

2.Hakemus on ensimmäinen työtehtävä yritykseen

Tämä on mielestäni hyvä perustelu siihen, miksi hakemukseen kannattaa panostaa. Käytä siis aikaa siihen, että tutustut yritykseen ja tehtävään ja sitten sen jälkeen mietit, miten itse sovit kuvaan. Kun olet tehnyt taustatyösi hyvin, on sinun myös helpompi perustella se, miksi juuri sinut kannattaisi tähän tehtävään valita.

Rekrytoija näkee kyllä, jos olet mennyt samalla hakemuksella kuin miljoonaan muuhun tehtävään ja mennyt sieltä, mistä aita on matalin. Toki voit käyttää samaa runkoa, mutta muista hioa se juuri kyseiseen tehtävään sopivaksi. Hyvä keino on korostaa juuri niitä asioita, joita työpaikkailmoituksessa toivotaan tai toisaalta niitä asioita, jotka yritys itse nostaa merkitykselliseksi.

3.Motivaatio toimii punaisena lankana

Hyvin tehty työhakemus kertoo myös motivaatiosta kyseistä yritystä ja tehtävää kohtaan. Motivaatiota kannattaa tuoda myös itse tekstissä esille ja pitää sitä eräänlaisena punaisena lankana, joka vie tekstiä eteenpäin. Motivaatio tarkoittaa minulle niitä asioita, jotka sinua tehtävässä tai yrityksessä kiinnostavat. Tähän liittyen olen tehnyt hyvän listan avainkysymyksiä, jotka kannattaa käydä katsomassa.

Alle olen laittanut otteen omasta työhakemuksestani, jota olen aiemmin käyttänyt Tämä voi kertoa konkreettisemmin, mitä tarkoitan punaisella langalla:

Olen jo pitkään halunnut tehdä merkityksellisempää työtä, jossa pääsen aidosti vaikuttamaan asioihin. Kohtaan työssäni päivittäin työnhakijoita eri taustalla ja tunnistan heidän haasteensa työnhaun osalta. Tämä työ olisi siis erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan työllistymisen helpottumiseen. Koenkin, että minulla olisi tähän erinomaiset valmiudet, sillä tiedän, millaista osaamista yritykset kaipaavat sekä samalla, millaisia haasteita työnhakijat kokevat työnhaussaan.

Olen tottunut työskentelemään eri sidosryhmien kanssa sisältäen työnantajat, työnhakijat, oppilaitokset sekä TE-toimiston. Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot ja osaan mukauttaa toimintaani kohderyhmän mukaisesti. Yritys X olisi kiinnostava työnantaja, sillä se mahdollistaa näiden eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön, jota aivan varmasti tarvitaan työllistymisen helpottamiseksi.

4.Panosta aloitukseen

Aloitus on se kohta, joka joko nappaa kuuntelijan huomion tai saa siirtämään hakemuksen mappi ö:hön. No ei ehkä ihan näinkään rajusti, mutta jos kuuntelija nukahtaa ensimmäisen kappaleen kohdalla, tuskin hän jaksaa kovin mielellään lukea hakemusta loppuun, saati sitten pyytää henkilöä haastatteluun. Ainakaan, jos valinnanvaraa on runsaasti tarjolla.

Monet työhakemukset alkavat kaavalla: Olen 27-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja rekrytoinnin osaaja ja löysin tämän työpaikan yrityksen x nettisivuilta. Myönnän, että olen itsekin aloittanut monta hakemusta noin ja se on varsin helppo tapa aloittaa. Mutta koska jokainen muukin aloittaa näin, kokeile jotain seuraavista aloitustavoista seuraavalla kerralla:

Mikä sai kiinnostumaan kyseisestä tehtävästä?
Kerro motivaatiosi tai intohimosi kyseistä tehtävää kohtaan
Nosta esiin joku saavutus tai miksi olisit erinomainen valinta tehtävään
Kerro jokin yllättävä tai uusi asia itsestäsi, jota työnantaja ei tiedä CV:n pohjalta tai osaa arvata
Aloita palautteella, jonka olet saanut
Käytä huumoria tai irroittele hieman
Käytä työpaikkailmoituksen tyyliä (esim. jos se on rento, aloita myös itse rennosti)

5.Korvaa kliseet esimerkeillä

Pyri kirjoittamaan tekstiä, joka oikeasti tarkoittaa jotakin. Älä siis käytä hienoja korulauseita, joita et itsekään ymmärrä tai luettele listaa asioista, joita liität itseesi. Panosta sen sijaan siihen, että perustelet sanomiasi asioita esimerkeillä. Jos omaat hyvät vuorovaikutustaidot, kerro vaikkapa, että olet saanut palautetta asiakkailta, että olet hyvä kuuntelija ja ymmärrät, mitä asiakas oikeasti haluaa tai, että olet se henkilö, joka ratkoo työpaikan konfliktitilanteita ja jolle avaudutaan ongelmista.

Jo CV-vinkkien osalta listasin kliseitä, joita työhakemukset ja työhaastattelut ovat pullollaan. Kaikki nämä ovat todella hyviä ominaisuuksia, mutta jokainen löytää ne itsestään. Ole siis erityisen varovainen seuraavien osalta ja jos niitä päädyt käyttämään, perustele se hyvin esimerkkien kera.

Ahkera
Tunnollinen, tarkka
Oma-aloitteinen
Hyvät vuorovaikutustaidot, sosiaalinen, tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa
Tiimipelaaja, joka työskentelee hyvin myös yksin
Olen nopea oppimaan ja tykkään uusista haasteista

Jos siis kerrot olevasi tunnollinen työntekijä, voit kertoa vaikkapa siitä, miten työskentelet ennakoivasti ja pyrit organisoimaan työntekoasi niin, että kaikki tulee varmasti hoidettua. Tarkkuuden osalta voit toisaalta kertoa esimerkin, miten havaitsit virheen tai nostit esille yksityiskohdan, jolla oli merkitystä.

6.Persoona peliin

Erityisesti työhakemuksessa halutaan nähdä persoonaa. Millainen tyyppi ja työntekijä me hänestä saadaan? Voit siis ottaa vapauksia sen suhteen, mitä ja miten haluat itsestäsi kertoa. Miten sitten saada persoonaa peliin? Hyvä keino voi olla pyytää ystävää lukemaan hakemus. Jos hän kertoo, että ei tämä nyt kyllä sinua kuvasta niin, voit miettiä sisällön muuttamista. Ystävän apu voi olla hyödyllinen myös siinä, että hän bongaa mahdolliset kirjoitusvirheet ja epäselvät lauserakenteet.

Persoonallisuutta voi saada aikaan myös miettimällä, miten kertoisin itsestäni ystävälleni. Voit myös jäljitellä työpaikkailmoituksen tyyliä ja kirjoittaa samalla tavalla itsestäsi. Jos olet huumorintajuinen, käytä huumoria. Jos taas tyylisi on organisoitunut, kirjoita teksti myös hyvin jäsennellysti ja hyvällä rakenteella. Jos tykkäät käyttää tukena videota tai kuvaa, laita sellainen ihmeessä mukaan.

Jälleen kerran voit myös unohtaa kaikki vinkit ja mennä sen mukaan, mikä itsestä tuntuu hyvälle. Rekrytoijat olemme erilaisia ja arvostamme eri asioita, mikä heijastuu myös siinä, että sama hakemus voi toisessa herättää ”wow”-reaktion ja toisella ensimmäinen ajatus voi olla ”blääh”. Samalla tavalla tie voi viedä oikeaan yritykseen, kun teet omannäköisen hakemuksen, joka sitten herättää toivottua vastakaikua.

-by Erica

Millainen CV voi auttaa uudelle uralle siirryttäessä?

On taas se aika vuodesta, kun kesätyöhaut käyvät kuumimmillaan ja moni tuskailee sen kanssa, miten saada jalkaa oven väliin joko ihan ensimmäisen työpaikan osalta tai sitten ensimmäisen oman alan työpaikan osalta. Ajankohtaista työnhaku on näin alkuvuodesta myös monelle muulle, joka etsii sitä seuraavaa siirtoa urallaan.

Internetin ihmeellinen maailma on pullollaan ohjeita siitä, miten tehdä hyvä CV ja mitä siinä pitäisi ja ei pitäisi olla. En siis lähde toistamaan sitä katalogia, vaan keskityn tässä yksittäisiin tärppeihin siitä, miten tehdä CV, joka maksimoi mahdollisuutesi päästä eteenpäin rekrytoinnissa. Erityinen fokus on siinä, miten tuoda esille osaamistaan ja motivaatiotaan, kun aiempaa kokemusta ei vielä ole.

En lupaa, että näillä vinkeillä pääset varmasti eteenpäin, mutta tästä voi herätä uusia ajatuksia, joiden kautta tutkailla omaa CV: tään uusin silmin. Tiedostan, että työnhaku on haastavaa ja kuluttavaa, joten uusi näkökulma voi joskus muuttaa kurssia. Olkaapa siis hyvä. Tässä minun vinkkini hyvään CV:seen, joilla voit viedä työnhakuasi eteenpäin.

REKRYTOIJA EI OLE AJATUSTENLUKIJA

Jos olet seurannut blogiani tai minua pidempään vaikkapa LinkedIn:ssä, olet todennäköisesti törmännyt tähän fraasiin useammankin kerran. Mielestäni se on kuitenkin yksi tärkeimpiä asioita pitää mielessä ja varmasti ainoa kohta tässä tekstissä, jonka tarvitsee jäädä mieleen. Jos rekrytoija ei tunne sinua ennakkoon, ei hän myöskään mitenkään voi tietää sinusta mitään muuta kuin sen, mitä hänelle kerrot.

Voi olla, että esimerkiksi HR-assistentin, taloushallinnon asiantuntijan tai vaikkapa kaupan myyjän tehtävät voivat tuntua itsestään selville, että kyllähän kaikki tietävät, mitä niissä tehdään. On kuitenkin mahdollista, että sama HR-assistentti tekee vaikkapa pelkästään työsopimuksia ja -todistuksia tai toisaalta avustaa näiden lisäksi rekrytoinnissa, uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja lähtökeskusteluissa. Kaupassakin myyjä voi tehdä perinteistä asiakaspalvelua ja hyllyttämistä tai vaihtoehtoisesti vastata koko osastostaan.

KAIVELE TYÖHISTORIAASI OLENNAISEN LÖYTÄMISEKSI

Erityisesti uudelle alalle siirryttäessä tai haettaessa ensimmäistä oman alan työpaikkaa, on syytä miettiä omaa työhistoriaansa, opiskeluhistoriaansa ja oikeastaan kaikkea mitä on aiemmin tehnyt todella kattavasti. Mitä kaikkea olen todellisuudessa tehnyt? Jos haet HR-alalle ja olet omassa työssäsi ollut mukana rekrytoinnissa tai tukenut esihenkilöitä työsuhteeseen liittyvissä asioissa, tuo tämä esille, vaikka sitä olisi ollut vain yksi päivä koko työsuhteen aikana. Kaikki lasketaan.

Sama kattavuus koskee myös opintoja. Kaksi opiskelijaa voi rakentaa samasta tutkinnosta täysin omanlaisensa valitsemalla erilaisia opintojaksoja. Onkin siis hyvä kertoa, mihin olet painottanut opintojasi, mitkä kurssit ovat olleet erityisen kiinnostavia haetun tehtävän osalta tai oletko päässyt osaksi projektia, jossa olet voinut kerryttää käytännön taitoja kyseiseen tehtävään liittyen.

Älä myöskään unohda vapaaehtoistyötä tai harrastuneisuutta oman alasi osalta. Tämän alle osuu myös ainejärjestöjen hallituspaikat ja osallistumiset heidän projekteihinsa. Näiden osalta pääsee vaikkapa järjestön rahastonhoitajana tutustumaan laskutukseen tai kirjanpitoon pienessä mittakaavassa tai järjestämään erilaisia tapahtumia ja kehittämään siinä projektinhallintataitojaan, joita arvostetaan monessa paikassa. Harrastuneisuutta voi puolestaan olla vaikkapa se, miten olet opiskellut omatoimisesti uuden ohjelmointikielen tai opetellut käyttämään Exceliä laajemmin.

SUHTEUTA HAETTUUN TEHTÄVÄÄN

Tässä on toinen hyvä yleispätevä vinkki CV:n hiomiseen. Moni meistä on varmasti kuullut tästä, mutta kuinka moni oikeasti tekee niin? Iso osa meistä tekee yhden CV:n, jolla sitten hakee jokaiseen paikkaan. Eikä siinäkään mitään väärää ole, mutta rekrytoijat kuitenkin rakastavat kuulla sitä, miten henkilö on aidosti tutustunut hakemaansa paikkaan ja se välittyy myös hakudokumenteista.

Käy siis CV:täsi läpi kunkin haetun tehtävän osalta ja mieti, voisitko korostaa siinä vieläkin paremmin niitä ominaisuuksia, joita tehtävässä toivotaan. Jos tehtävään haetaan kansainvälistä osaamista, katso, että tuot esille kaiken kokemuksesi siihen liittyen. Toisaalta jos keskiössä on asiakaspalvelu tai myynnillisyys, varmista myös, että nämä huokuvat läpi jokaisessa osa-alueessa.

Yksi kohta tuoda esiin henkilökohtaisuutta ja sitoumusta juuri haettuun tehtävään on esittelyteksti. Se on usein ensimmäinen kohta, joka CV:ssä näkyy ja siksi siihen kannattaa myös panostaa eikä kirjoittaa vain yleispätevää tekstiä. Hyvässä esittelytekstissä tulee esille, kuka sinä olet, mikä on sinun ydinosaamistasi ja mitä haluaisit tulevaisuudessa tehdä. Vertailepa näitä kahta esittelytekstiä ja mieti, kumpi sykähdyttää enemmän:

Työelämän kehittäjä, työmarkkinoiden osaaja ja rekrytoinnin asiantuntija, joka etsii uutta uraa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena on rekrytoinnin, hakijakokemuksen sekä oppilaitosten ja työelämän yhteistyön kehittäminen sekä paremman työelämän rakentaminen työntekijöiden hyvinvointia rakentavaan suuntaan.

Olen ahkera ja oma-aloitteinen rekrytoija. Nautin ihmisten parissa työskentelystä ja teen työni aina luotettavasti loppuun saakka.

TUOKO TÄMÄ LISÄARVOA VAI EI?

CV:n kohdalla on hyvä miettiä myös sitä, mikä tuo aidosti lisäarvoa ja mikä ei. Vältä kliseiden (esim. ahkera, oma-aloitteinen, sosiaalinen, luotettava, tunnollinen, tarkka) käyttöä, vaikka ne hyviä ominaisuuksia ovatkin ja mieti sen sijaan, mitkä ovat ne asiat, jotka sinut aidosti erottavat muista. Hyvä vinkki voi olla myös miettiä omia saavutuksia ja tuoda niitä esille. Tässäkään ei tarvitse olla voittanut Nobelin rauhanpalkintoa tai olla vuoden työntekijä, vaan pienetkin saavutukset riittävät.

Moni miettii myös sitä, kannattaako jotain kokemuksia tai koulutuksia jättää pois, jos ne eivät kyseiseen tehtävään liity mitenkään. Jos sinulla on pitkä työhistoria, voit jättää pois varhaisempia työkokemuksia ja keskittyä tuoreempiin. Voit myös merkata pelkällä otsikkotasolla näitä menneisyyden kokemuksia ja jättää tarkemman työtehtävien kuvauksen vain niihin, joilla on merkitystä. Toki jos olet työurasi alussa, kuvaa mieluummin kaikki, jotta sinun työkokemuksesi näyttää mahdollisimman monipuoliselle eikä turhia aukkoja jää.

PERSOONA PELIIN

Monesti mietitään sitä, kannattaako visuaalisuuteen panostaa vai ei. Se voi olla tekijä, joka erottaa sinut muista ja sillä saa hyvin tuotua esille oma persoonaansa. Tärkeämpää mielestäni on kuitenkin selkeys ja se, että kaikki tarvittava tieto näkyy CV:stä. Monta kertaa omalla urallani on tullut vastaan todella hienoja CV:tä, mutta sisällöltään niin olemattomia, että ei ole voinut sanoa yhtään, mitä henkilö osaa tai ei osaa. Älä siis kikkaile visuaalisuudella ja oleta, että se on ”vapaudut vankilasta-kortti”, jolla pääset jatkoon.

Jos kuitenkin sisältö on kunnossa, voit vapaasti leikkiä visuaalisuudella ja tehdä CV:stä juuri sinun näköisen. Tässä voit käyttää valmiita mallipohjia tai luoda vaikkapa ihan oman, jos taitosi siihen riittävät. Erityisesti luovilla aloilla itse tehty CV-pohja ja visuaalisuus ovat myös niitä tekijöitä, jotka sinut erottavat muista, joten niissä tapauksissa visuaalisuus on enemmänkin pakollista kuin vapaavalintainen lisä. Eli tässäkin mieti sitä, mihin olet hakemassa ja miten CV istuisi juuri kyseiseen yritykseen ja tehtävään. Voi olla, että joudut tekemään kattavaa taustatutkimusta, mutta uskallan väittää, että käytetty aika maksaa itsensä takaisin.

KAIKKI TAVAT OVAT OIKEIN

Haluan nostaa vielä esille sen, että voit halutessasi unohtaa kaikki nämä vinkit ja tehdä juuri sinun näköisesi CV:n. Jollain voi toimia hyvin video itsestä, jota sitten jakaa kiinnostaviin yrityksiin. Toiset voivat tehdä portfoliota omista töistään vaikkapa kirjallisesti tai kuvina. Olenpa kuullut jonkun käyttäneen Exceliä CV-pohjana. Tämän toimivuudesta en ole niin varma, mutta jos se tuntuu sinun jutullesi, anna mennä ja tuo persoonaasi esille oman näköiselläsi formaatilla.

CV:n tärkein tehtävä on tuoda sinun osaamistasi esille ja esitellä, millainen työntekijä sinusta saadaan. Näinpä ollen osaamisen esiintuomiseen on tapoja ihan niin monta kuin on tekijöitäkin. Vielä toistaiseksi perinteinen CV-malli on vielä käytössä, mutta tulevaisuudessa siirrytään ihan varmasti kevyempiin tapoihin, joissa työnhausta tulee mutkattomampaa ja automatisoidumpaa. Joten jos tällainen työnhaun tapa viehättää, voit myös lohduttautua sillä, että vain pari CV:tä ja sitten helpottaa.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle apua ja sait edes jotain uutta näkökulmaa työnhakusi tueksi. Mietin itse juuri yksi päivä, että olen todella onnellinen siitä, että itse ei ole tarvinnut töitä hetkeen hakea. Joten sympatiat ovat kaikkien teidän puolella, jotka juuri nyt vääntävät sitä täydellistä CV:tä tai hakemusta. Tsemppiä siihen!

-by Erica

28 random faktaa minusta

Kirjoittelin vuosi sitten synttärieni yhteydessä random faktoja itsestäni ja se oli konseptina sekä itselle mieleinen, että myös selkeästi kiinnosti lukijoita. Halusin jatkaa teemalla ja jakaa taas faktoja, jotka liittyvät kaikkeen mahdolliseen maan ja taivaan väliltä. Hieman hirvittää, jos tulevaisuudessakin kirjoittaa tämän tekstin, että kuinka isoksi tuo lukema kasvaa.

1. Muutin uuteen kämppään vuoden alussa ja eniten olen fiiliksissä (toki loppuun asti hiotun upean sisustuksen lisäksi) kierrätysjärjestelmästä. Onko tämä sitä aikuisuutta?

2. Olen tuskaillut vuosikausia riittämättömyyden kanssa, mikä heijastuu esimerkiksi siihen, että en omasta mielestäni osaa tai tee riittävästi sekä en ole yhtä hyvä kuin muut. Käytännössä tämä näkyy siten, että kompensoin muka osaamattomuuttani sillä, että teen aivan liikaa töitä. Muutama virhe ei näy kokonaiskuvassa, kun olen tehnyt kolmen ihmisen työt.

3. Jos laitat googleen hakusanaksi ”mitä business controller tekee”, ensimmäisenä vastaan tulee minun tekstini. En halua leijua tai mitään, mutta ihan pirun siistiä.

4.Minulla on tällä hetkellä 14 viherkasvia, joilla on kaikilla omat nimensä. Kasvit on nimetty suomalaisten musiikkialan legendojen, kuten Frederikin ja Matti Nykäsen mukaan.

5. Olen suorittajaluonne niin isolla ässällä, kun vain löytyy. Haluan tehdä työt pois ennen huveja ja hoitaa myös ikävimmät asiat ensin alta pois. Työelämään siirtyessä yksi hankalimmista asioista onkin ollut sen sietäminen, että kaikkea ei saa päivän päätteeksi valmiiksi, vaan to do-listan asiat siirtyvät osa jopa ikuiselle keskeneräisten listalle.

6. Jos siis pitäisi valita itselleni supervoima, se olisi varmasti asioiden turha stressaaminen ja ylianalysoiminen. Ominaisuus, josta on hyötyä siinä mielessä, että olen usein hyvin valmistautunut ja elämäni sekä työni palikat ovat hallussa. Haittaa sen sijaan ilmenee siinä, että yöunia on kaiketi turha menettää sillä, että ehtiikö aamulla hakea tuoreet munkit leipomosta ennen töitä. Ja onko niitä edes.

7. Minulla on ollut laidasta laitaan erilaisia pomoja ja esihenkilöitä. Yksi heistä käytti itsestään nimeä parittaja.

8. Minulla on maailman kuivin huumorintaju ja minusta saa helposti sen käsityksen, että olen todella tylsä ja kuiva ihminen. Siihen kun lisätään se, että ilmeeni pysyy samassa resting bitch face -ilmeessä vaikka olisin kertonut vuosisadan kuumimman läpän. Usein kuulenkin sitä, että minua on todella vaikea lukea sekä sen, että en osannut ajatella, että olisit noin hauska tai mukava.

9. Olen pitkään ollut sitä mieltä, että minusta ei sitten koskaan tule esihenkilöä, että ei minusta vain ole siihen. Viime aikoina olen kuitenkin paljon miettinyt sitä, että nautin siitä, että saan auttaa ja ohjata muita, mikä on yksi osa esimiestyötä. Päähäni onkin noussut jo ajatus, että olisiko minulla kuitenkin annettavaa, sillä saralla vai onko tämä täysin no go?

10. Olen aiempina vuosina halunnut järkätä isoja synttäribileitä, joihin tulee kavereita, joissa syödään ja juodaan hyvin sekä mennään tanssimaan jonnekin klubille. Tänä vuonna houkuttelisi joku hemmotteluhoito sekä hyvä ruoka. Ehkä jopa ihan yksin.

11. Ikääntyminen on tuosta noin 25 ikävuodesta alkaen tuntunut aika pahalle ja olen potenut jonkin sorttista quarter life -kriisiä. Miksi minä en ole saavuttanut niin paljon kuin muut? Miksi minun elämäni junnaa paikallaan? Ehdinkö enää tekemään sitä tätä ja tuota vai menikö se juna jo ohi? Korona on osaltaan buustannut tätä, kun on pitänyt pysytellä neljän seinän sisällä ja mahdollisuudet ovat olleet rajallisia. Lasken sen varaan, että muutaman vuoden kriiseilyn jälkeen 30 ei tunnu enää missään.

12. Minulla on tapana LinkedIn:ssä kandidaatteja selatessa availla myös niitä profiileja, jotka eivät edes kyseiseen hakuun liity, mutta näyttävät kuvissa hyvälle. Odotan sitä päivää, että julkaistaan deittipalvelu, joka toimii samoilla perusteilla kuin Linkkari.

13. Aion järjestää ”I’m single and fabulous -juhlat ihan vain protestina sille, että me sinkut emme saa mitään omia juhlia suhteessa vaikkapa niihin, jotka menevät naimisiin ja saavat lapsia. Ja tietenkin näiden yhteyteen tulee vielä polttarit, joten ystävät olkaa valmiina suunnittelemaan jotain megalomaanista. Tämä kaikki tietenkin oletuksella, että en ehdi ennen sitä menemään naimisiin. Aikaraja tälle on se, kun täytän 35 vuotta.

14. Inhoan smalltalkia ja olen joutunut opettelemaan sitä. Olen henkilö, jonka mielestä palaverit voidaan hoitaa läpi ilman, että kysellään viikonlopun tai joululomien kuulumisia.

15. Olen matkustanut ison osan elämästäni kouluun julkisilla parhaimmillaan 2h päivässä. Jos saisin valita, kävelisin joka paikkaan, mikä on välillä kummastuttanut monia pääkaupunkiseudulla olevia työkavereita, kun olen ilmestynyt työpaikalle kolmen ison matkalaukun kanssa ja kertonut kävelleeni juuri sen puoli tuntia töihin.

16. Musta olis siistiä joskus asua ulkomailla, mutta samaan aikaan mietin, olisko musta kuitenkaan siihen, kun Helsinkiin muutto neljä vuotta sitten oli jo valtava elämänkriisi. Vaihtoehtoja voisi olla esimerkiksi Islanti tai Ranska.

17. Olen kuullut työssäni kaikki mahdolliset tekosyyt siitä, miksi ei voi tulla töihin. Milloin eksä ei ole antanut turvakenkiä, milloin on pitänyt kierrellä ovelta ovelle vuokrarahojen noudon perässä ja milloin ei vain ole v***u kiinnostanut.

18. Teen nykyisin noin ehkä ¼ rekrytoinnista suhteessa siihen, mitä edellisessä työssä tein. Kertoo siis siitä, miten monipuolista työ henkilöstöalan konsulttina on ja toisaalta siitä, miten paljon paremmin pääsen nyt keskittymään niihin asioihin, mitkä ovat tärkeitä ja joissa pääsen tuomaan omaa asiantuntemustani parhaiten esille.

19. Olen reputtanut elämäni aikana tasan yhden kokeen/kurssin. Tämä oli työ- ja virkamiesoikeuden kurssi, jonka kohdalla totesin, että tästä ei taida selvitä pelkästään paskan jauhannalla, joten no worth trying.

20. Olen kirjoittajana sellainen, että minun on vaikea saada mitään tekstiä syntymään ilman inspiraatiota. Mutta sitten, kun inspiraatio iskee, voin kirjoittaa vaikka romaanin. Tästä esimerkkinä kandidaatin tutkielma (32 sivua), jonka kirjoitin yhdeltä istumalta.

21. Mulla on rästissä varmaan 20 eri blogi-ideaa, jotka ovat tuntuneet siinä hetkessä maailmankaikkeuden parhailta ideoilta, mutta kirjoitusprosessin osalta sanamäärä on noin nollasta viiteen sanaan.

22. En ole kauhean kilpailuhenkinen ihminen, mutta Aliakseen suhtaudun sen ansaitsemalla vakavuudella. Tai oikeastaan korjataan niin, että olen kilpailuhenkinen niissä asioissa, joissa tiedän, että voin menestyä.

23. Mulla on vain kerran elämässä ollut työasu. Siihen aikaan se oli maailman kamalin ja näytin siinä omasta mielestäni maailman rumimmalle. Nyt voisin jopa harkita ostavani samanlaisen tummansinisen jakkupuvun itselleni.

24. Minulla on kaksoisveli (jolle muuten kreditit kaikkien blogitekstien oikolukemisesta ja editoinnista). Nuorempana koin epäoikeudenmukaisuutta siitä, että en koskaan saanut omia juhlia. Pahin oli varmaan se, että lähetimme yhteisen kiitoskortin ylioppilasjuhlien jälkeen.

25. Olen jokaisessa työpaikassa erottunut muista ruokailukäytäntöjeni vuoksi. Milloin se on ollut kylmää kanaa ja riisiä muovirasiasta, useita tunteja aikaisempi lounasaika tai ärsytykseen saakka säännöllisesti omat eväät mukana ja valmiina. Nykyisin tämän saa onneksi tehdä ihan rauhassa omalla etäkonttorilla.

26. Viime vuoden aikana minut uhattiin haastaa kaksi kertaa saman viikon aikana oikeuteen epäoikeudenmukaisen rekrytointipäätöksen vuoksi. Odottelen edelleen näitä syytteitä saapuviksi.

27. Kuuntelen todella paljon äänikirjoja kävellessäni ulkona. Siksi minulla yhdistyy tiettyihin paikkoihin tietyt kirjat ja muistan erityisen hyvin, missä tunnelmassa olen ollut, kun olen siellä kävellyt ja kuunnellut kyseistä kirjaa.

28. Niitä kirjoja tuli muuten viime vuonna luettua tai kuunneltua tasan 50 kappaletta. Todellinen lukema taitaa olla hieman enemmän, koska BookBeat ei laske mukaan uudelleen luettuja kirjoja ja satun olemaan se tylsä tyyppi, joka lukee samoja kirjoja (esim. Potterit repeatilla) uudestaan.

Vuoden 2021 siisteimmät jutut

Niin vaan se on vuosi 2021 taputeltu. Mihin nämä vuodet juoksevat? Olen aiemminkin täällä blogissa puhunut, että uusi vuosi on itselle hankalaa aikaa, kun tuntuu, että kaikki muut menevät elämässä eteenpäin ja itse junnaa paikallaan.

Tässäkin on tietysti hyvä miettiä, että mitä se eteenpäin meneminen on ja voidaanko meitä kaikkia edes arvioida samoilla kriteereillä? Jos mittarina on se perinteinen eli omakotitalo, kaksi lasta, avioliitto, kultainen noutaja jne. niin silloinhan olen todella epäonnistunut elämässä. Mutta sitten on hyvä muistaa, että mikään näistä (paitsi ehkä tuo kultainen noutaja) ei ole minun unelmalistallani nyt tai ehkä koskaan.

Siksi halusin kirjoittaa tämän tekstin siitä, mitkä olivat minulle niitä siisteimpiä juttuja vuonna 2021. Ja asiaa pohdittuani huomasin, että viime vuosi taidettiinkin mennä aika reilulla ylinopeudella eteenpäin. Moni oma unelma toteutui ja suurin osa niistäkin ihan vain siksi, että lähdin ja uskalsin niitä tavoitella. Olkaa hyvä.

  1. Oman blogin perustaminen

Kirjoittaminen on ollut minulle suuri intohimo ja olen vuosikausia ajatellut, että sitten joskus perustan oman blogin. Tähän liittyen olen ehkä hieman pelännyt, että lukeekohan kukaan sitä ja mitä jos ketään ei kiinnosta minun kirjoitukseni. No mitäpä merkitystä sillä on vaikka blogia lukisi vain oma äitini ja ystäväni (pakotettuna), jos saan kanavan, missä toteuttaa itseäni ja tuoda ajatuksiani julki.

Ja taitaa sitä blogia joskus joku muukin lukea, sillä olen saanut täysin tuntemattomiltakin ihmisiltä viestiä siitä, että blogin sisällöt ovat mielenkiintoisia ja kiinnostavia ja että ovat saaneet vinkeistäni apua. Nämä ovat antaneet minulle tosi paljon ja luoneet uskoa siihen, että minulla on jotain sanottavaa. Vaikkakin edelleen tekisi mieli olla julkaisematta monia tekstejä tai ainakaan olla kertomatta niistä yhtään kenellekään.

Tulevaisuudessa haluaisin saada palkkaa kirjoittamisesta esimerkiksi kaupallisten yhteistöiden tai freelance-kirjoittamisen kautta. Siihen on varmasti vielä matkaa, mutta oikealla tiellä ollaan. Ja ehkä sitten joku päivä kirjoitan sen oman kirjankin, kun keksin vielä aiheen. P.S. Jos et ole vielä lukenut ihan ekaa blogitekstiäni, näet sen tästä.

2. Puhujakeikat

Oman blogin myötä olen päässyt aika siisteihin juttuihin mukaan. Edellisessä työpaikassani Baronalla minut pyydettiin mukaan Anna Perhon ja Baronan Superduuni -valmennuksen Instragram-liveen puhumaan uudelle uralle siirtymisestä ihan puhtaasti sen takia, että ajatukseni ja persoonallinen tapa kirjoittaa olivat herättäneet kiinnostuksen. Harmi, että vaihdoin työpaikkaa, enkä enää uudestaan tähän valmennukseen pääse mukaan, sillä aihe oli todella inspiroiva ja minusta on super kiinnostavaa keskustella työnhakuun liittyvistä teemoista toivoen, että niistä joku hyötyy.

Puhujakeikat ovat aina olleet minun yksi unelmistani ja viime vuonna pääsin mukaan ammattiliitto Jytyn webinaarisarjaan koskien työnhakua. Samalla tämä oli ensiaskel sivutoimista yrittäjyyttä kohti, sillä haluaisin jossain vaiheessa tehdä satunnaisesti esimerkiksi puhujakeikkoja oman työni ohella ja siten saada monipuolisuutta omaan osaamiseeni ja arkeen. Tässä projektissa mielenkiintoista oli se, että minulla oli täysin vapaat kädet suunnitella, mitä asioita haluan jakaa. Projekti jatkuu keväällä ja uusia ideoita on runsaasti tiedossa. Can’t wait!

3. Uusi työpaikka

Viime vuosi oli työrintamalla melkoista ilotulitusta ja uusia saavutuksia. Toukokuussa sain yhteydenoton EY:ltä ja tässä sitä ollaan. Tarkempaa analyysia syistä työpaikan vaihtoon voit lukea täältä.

Olen aina ollut todella määrätietoinen ja tavoitteellinen ihminen, jolla on ollut kiikarissa jo seuraava steppi ja ehkä jo sitä seuraavakin steppi. Koronan aikana olin kuitenkin pohtinutpaljon sitä, että mitäs nyt sitten seuraavana tekisi eikä minulla oikein ollut selkeää ajatusta siitä, mihin suuntaan omaa osaamistani haluaisin ja lähtisin seuraavaksi viemään.

Niinpä voi siis ajatella, että yhteydenotto EY:ltä tuli aika täydelliseen paikkaan ja osoitti, että ei todellakaan tarvitse tietää, mihin on menossa, vaan että elämä kuljettaa juuri sinne, minne on tarkoituskin. Kirjoitin edellisessä tekstissäni tarkemmin fiiliksistä uuden työn aloittamiseen liittyen ja innolla odotankin, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Oletuksella tietysti, että koeajasta selvitään kuivin jaloin.

4. 6 viikon kesäloma

Hyppy vanhasta työpaikasta uuteen sattui sopivasti kesän kynnykselle ja tarjosi samalla mahdollisuuden pitää pitkästä aikaa ihan kunnon kesäloma, jota ei olekaan sitten näkynyt varmaan lukioaikojen jälkeen. Olen ollut aiemmin tosi huono lomailemaan ja olenkin aika usein saattanut hypätä uudesta työpaikasta toiseen ilman mitään lomaa tai sitten elänyt opiskeluaikojen oravanpyörässä, jossa talvet opiskeltiin ja kesälomat (ja usein myös talvetkin) oltiin töissä.

Tänä kesänä pääsin kuitenkin lomailun makuun ja voin todeta, että se sopi minulle kuin nenä päähän. Myös oma perheeni totesi, että olin rennompi ihminen lomamoodissa kuin normaalisti. Vaihtaisivat kuulemma ihan, koska vaan tähän väsyneeseen ja neuroottiseen arkiminään Ehkä tästä oppineena aion myös jatkossa pitää lomailusta kiinni vähän paremmin ja ottaa joskus jopa palkattomiakin vapaita, koska rahaahan se vain on. Ja ylipäätään voisin ottaa elämää rennommin ja miettiä, mikä on riittävästi.

5. Rennompi ote hybridityöskentelyyn

Maailma on muuttunut aika hurjaa vauhtia, sillä olen itse valmistunut 2018 ja silloin ei ollut vielä tietoakaan, että olisi sellainen asia kuin etätyöskentely tai, että sitä voisi hyödyntää lähes rajattomasti. Olen ehdottomasti ollut sen koulukunnan hahmoja, että työtä tehdään kahdeksasta neljään ja toimistolla. Etätyötäkin olen lähinnä hyödyntänyt vain, jos olen ollut käymässä perheeni luona ja olen halunnut pidentää reissuja työskentelemällä sieltä käsin.

Tänä vuonna on kuitenkin tapahtunut läpimurto ja olen päässyt ihan toden teolla etätyöhön ja joustavaan työaikaan kiinni. Koneella ei todellakaan tarvitse istua yhtäjaksoisesti kahdeksaa tuntia, vaan voin käydä välissä kävelemässä tai laittaa loppuviikon ruuat ja jatkaa sitten töitä. Ajatuskin kulkee paremmin kuin ilman taukoja. Eikä minua varmaan saisi enää viideksi tai edes neljäksi päiväksi viikossa toimistolle. Kolmekin voisi tehdä tiukkaa.

6. Uusi asunto

Olen vanhemmiltani pois muutettua asunut vain kahdessa eri asunnossa ja kummassakin vuosimäärät liikkuvat neljässä vuodessa tai enemmän. Olen pohtinut todella pitkään (lue kaksi vuotta), että pitäisi muuttaa pois tästä kalliista Helsingin asunnosta, joka on myös epäkäytännöllinen ja henkisesti epäviihtyisä. Noh syksyllä 2021 tein sitten repäisevän päätöksen ja vuokrasin Vantaalta (kyllä, luit valitettavasti oikein) asunnon, jota en ollut nähnyt aiemmin, koska se valmistuisi vasta vuoden lopussa.

Tässä sitä nyt siis ollaan kolmannessa asunnossa huomattavasti pienentyneen pankkitilin ja kaiken uuden äärellä. Uskon, että tämä oli erittäin hyvä päätös, sillä saan nyt muun muassa oikean työpisteen ja käyttööni tuolin ja pöydän, joiden ainoa tarkoitus ei ole näyttää hyvälle. Tilaa on myös lähes tuplasti ja kaikki on uutta. Ei tarvitse pelätä, milloin naapuri käyttää rappukäytävää vessanaan (oikeasti tapahtunut) tai toinen naapuri tilaa marsun ruokaa ja sen seurauksena koko talo melkein myrkytetään turkiskuoriaisten varalta.

7. Uudet ja ennenkokemattomat jutut

Näiden edellä mainittujen juttujen lisäksi vuosi 2021 tullaan muistamaan ennen kaikkea siitä, että tein monia sellaisia juttuja, joita en olisi ikinä uskonut tekeväni ja heittäytyväni uusiin juttuihin (melko) ennakkoluulottomasti. Näistä esimerkkeinä improteatterin kokeileminen työpaikan Göteborgin reissulla, budjettimatka Joensuu-Koli-akselille majoittuen jaetun kylpyhuoneen ja vessan majapaikoissa (toiseen en toivo kenenkään joutuvan koskaan yöksi) sekä samalla reissulla kultajuhlavideon kuvaaminen Joensuun torilla, kun voitin perheemme Jalkapallon EM-kisojen kisaveikkauksen (huom. en seuraa jalkapalloa ollenkaan) ja sen kiertopalkintopokaalin.

On monia adjektiiveja, joita minuun ei ensimmäisenä liittäisi kukaan minut tunteva ja yksi näistä on spontaani. Vahvuutenani on se, että olen äärimmäisen järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja minun kanssani on esimerkiksi kiva lähteä reissuun, koska olen huomioinut jokaisen yksityiskohdan ja kanssamatkustajat pääsevät ikään kuin valmiiseen pöytään. Tämän kääntöpuolena on se, että harvemmin teen asioita, joita en olisi suunnitellut ennakkoon. Mutta tämän osalta olen mennyt askeleita eteenpäin ja tänä vuonna olen useammin kuin kerran tai kahdesti löytänyt itseni sanomasta kyllä jollekin, joka tapahtuu puolen tunnin päästä, vaikka olisin suunnitellut tekeväni jotain ihan muuta.

Haluankin jatkaa vuonna 2022 samaa reittiä. Ei niinkään siten, että tänä vuonna pitäisi saavuttaa mahdollisimman paljon, koska omalla to do -listalla on kohta ”pääse suorituskeskeisyydestä yli”, vaan se, että entistä rohkeammin tekisin niitä asioita, jotka itseäni kiinnostavat ja jotka vetävät puoleensa. Ja unelmiahan riittää vielä tulevillekin vuosille! Suosittelen myös sinua tekemään samoin. Ja listaa ihmeessä ylös asioita, jotka sinua sykähdyttivät viime vuonna, saatat yllättyä. Tai sitten huomaat, että rima on asetettu tulevalle vuodelle niin matalalle, että tästä tulee varmuudella hyvä vuosi.

-by Erica

”Mites se uusi työ on lähtenyt käyntiin?”

Uudessa työssä on hurahtanut jo melkein neljä kuukautta! Toisaalta tuntuu, että olisi ollut jo pitkään samassa paikassa, mutta toisaalta aika on mennyt vauhdilla. Aika klassinen uuden työn aloittamisen fiilis. Ajattelin ensin kirjoittaa kuulumisia pidemmän tekstin muotoon, mutta ajatellessani uutta työtä ja sen aiheuttamia havaintoja, ei niistä saisi mitenkään yhtenäistä tekstiä ainakaan tässä vaiheessa(kokeillaan uudestaan, jos ajatukset selkeytyvät ikinä;)). Siispä olkaa hyvä Uuden työn ABC.

A: Asiantuntija päivästä yksi alkaen. Ehkä siisteintä uudessa työssäni on ollut se, että olen kokenut, että päivästä yksi alkaen mun osaamiseen luotetaan. Kun aloittaa uusia rekrytointeja, ei tarvitse perustella omaa asiantuntemustaan, vaan tiimit jopa toivovat ja uskovat minun voivan tuoda lisäarvoa. Ei ole myöskään kertaakaan tarvinnut hävetä sitä, että on vasta aloittanut tai, että olisi liian nuori tietämään mistään mitään. Todellinen asiantuntijaorganisaatio siis.

B: BIg4. Suurin osa ihmisistä, joita kontaktoin tehtäviin, tietävät EY:n brändin ja mitä se tekee. Iso osa on myös sitä mieltä, että meidän brändi ja työmahdollisuudet ovat kiinnostavia. Ison talon etuna on ehdottomasti tunnettuus, jota ei välttämättä kaikkien aiempien brändien kohdalla ole ollut. Toki varmasti tunnettuuden kääntöpuolena on myös se, onko kaikki tunnettuus positiivista.

C: Case-haastattelut. Itse rekrytointiprosessi on hyvin erilaista kuin aiemmin. Mukana on toki tuttuja elementtejä, mutta uutena juttuna itselle ovat esimerkiksi case-haastattelut, joissa testataan hakijoiden osaamista todellisten casejen eli mahdollisten tulevien työtehtävien muodossa, mikä tarjoaa sekä tietoa henkilöiden taidoista että heille mahdollisuuden kurkata työn arkeen. Tiimien vahva osallisuus haastatteluissa on ollut myös hienoa huomata.

D: Driven, TD, YTPY, PAS, BAU. Ensimmäiset päivät ja viikot olivat kaoottisia, kun kaikesta kommunikoitiin lyhenteillä, talon omilla termeillä sekä suomen ja englannin kielen sekasotkulla. Yksinkertainen keskustelu kuulosti vieraalle kielelle. Kauhukseni olen huomannut, että nykyisin myös omaan puheeseeni ovat tarttuneet nämä lyhenteet ja sekakieli.

E: Etäperehdytys: Olen puhunut monille hakijoille ennakkoon, että kyllä etänä perehdytyskin onnistuu, vaikka omaa kokemusta ei ole ollut. Itse työn oppiminen onnistuu kyllä erityisesti, jos perehdytys on yhtä järkevästi järjestettynä kuin minulla. Haasteita itselle on aiheuttanut kuitenkin työyhteisöön sisälle pääseminen, koska vapaamuotoista jutustelua ja kahvihetkiä on vähemmän.

F: Feedback. Vähän edelliseen aiheeseen liittyen etätyö on aiheuttanut haasteita siinä, että palautteen saaminen on vähäisempää ja rajoittuu enemmän muodollisiin tilanteisiin. Livenä ollessa saat hienovaraisia vihjeitä ja validiointia työskentelystäsi säännöllisemmin. Kotona yksin ollessa tietynlainen epävarmuus on koko ajan läsnä. Teenköhän oikein? Osaankohan minä mitään?

G: Göteborg. Marraskuun kovin juttu oli työmatka Göteborgiin, missä pääsi sekä työn että vapaamman tekemisen muodossa tutustumaan sekä omaan tiimiin että kansainvälisiinkin kollegoihin. Tiedossa on myös pikkujoulut ja voi veljet kuinka näitä livetapahtumia onkaan kaivannut. Erityisesti uuden työn aloitus ja uusiin tiimiläisiin tutustuminen on osoittanut, miten iso rooli sillä vapaamuotoisella yhdessä tekemisellä on.

H: Henkilöarvioinnit. Yksi iso uusi kokonaisuus, johon olen päässyt tutustumaan uuden työn myötä. Olen toki aiemminkin tehnyt arviointeja, mutta satunnaisemmin ja ilman selkeää rakennetta. Nyt on ollut mielenkiintoista kouluttautua aiheeseen ja samalla saada syvällisempää osaamista. Samalla myös työhaastatteluihin (joihin oli ehtinyt kertyä pientä kyllästymistä) on tullut ihan uutta kulmaa.

I: Innostus työhön. Olen pitkään ollut rekrytointien parissa ja itse työ on toki sellaista, mistä pidän, mutta hyvin pitkään työ ei ole enää tarjonnut suuria innostumisen elämyksiä. Siksi on ollut äärimmäisen hienoa huomata, miten innostuu aivan uudella tavalla tekemisestä ja löytää uusia puolia tutusta työstä. Tähän yhdistyy varmasti uuden oppiminen, uusi kulma rekrytointiin sekä mahdollisuus keskittyä omiin vahvuuksiin.

J: Jännittäminen. Uuden työn kohdalla olen huomannut itsestäni, että olen aikamoinen jännittäjä. Jännitän monia uusia tilanteita, vaikka ne olisivat aiemmin tuttuja. Esimerkiksi ensimmäiset haastattelut tai rekrytointiprojektin aloittaminen olivat kuumottavia hetkiä, vaikka niitä tullut tehtyä satoja ja satoja ennakkoon.

K: Kalenterikutsut. Yksi iso muutos aiempaan oli se, että voin nykyisin vain täyttää ihmisten kalentereita ilman, että heiltä tarvitsee saada suostumusta. Tämä helpottaa omaa työtä huomattavasti, kun ei tarvitse erikseen varmistella ja kysellä milloin käy, vaan sen kun katsot kalenterista sopivan ajan tapaamiselle. En ole oikein tähän vielä tottunut, että voin tehdä asioita kyselemättä, mutta ehkä vielä joskus. Niin ja kun ne tiimien kalenterit on joskus ihan täynnä niin sopivan ajan löytäminen on melkoista tetristä.

L: LinkedIn. Jos muilla EY-läisillä paras ystävä on Excel, itsellä se on LinkedIn. Olen käyttänyt sitä paljon ennenkin ja tehnyt paljon suorahakua, mutta tällä hetkellä lähes kaikki rekrytoinnit ovat suorahakua. Itse suhtaudun siihen suurella intohimolla, joten on ollut kiva ruveta kaivelemaan ihan uusia profiileja, joista alkuun ajattelee, että löytyyköhän näitä ollenkaan.

M: Muutos. Muutos on läsnä uudessa työssäni monella tapaa. Tottakai tämä syksy itsessään on tuonut muutoksen elämääni uuden työn myötä, mutta sen lisäksi EY:llä on jatkuvasti meneillään uusia kehitysprojekteja, mitkä tuovat hurjalla vauhdilla erilaisia muutoksia arkeen. Ja jotta elämä ei kävisi liian tylsäksi, muutan vielä uuteen asuntoon vuoden vaihteessa.

N: Nordic- ja globaali organisaatio. Tiesin, että EY on iso kansainvälinen yritys, mutta silti se yllätti, miten vahvasti globaalius ja erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö on läsnä. Tämä on todella hienoa, sillä olen haaveillut kansainvälisestä aspektista, joka loppujen lopuksi näin isosti toteutettuna on harvinaista. Hurjaa, miten paljon oma kielitaito on kehittynyt, vaikka se alkujaankin oli jo hyvällä tasolla.

O: Osaamattomuus. On luonnollista, että uudessa työssä ei heti osaa kaikkea ja perehtymiseen menee aikaa. Olen kuitenkin pitkään hallinnut omaa työtäni melko suvereenisti (ehkä), joten on ollut yllättävän haastavaa sopeutua siihen, että ei heti osaakaan eikä olekaan enää se, jolta kysytään apua asioihin. Varmasti hyvä harjoitus opetella olemaan osaamaton.

P: Palaveriputket. Korona-aikana on puhuttu Teams-palaveriputkista, mutta en ole sellaisiin oikeastaan aiemmin edes päässyt. Aiemmassa työssäni olen aika paljon organisoinut omaa tekemistäni todella vapaasti ja siksi kalenterissa ei ole ollut juurikaan muita kuin itse sopimiani tapaamisia. Nyt kalenteriin kuuluu sekä Suomen, Pohjoismaiden että globaalin tason koulutuksia ja palavereja muun työn ohella, mikä mahdollistaa tiedonjaon kanavan.

Q: Questions. Olen huomannut itsestäni myös sen, että en ole kyselijä, vaan enemmänkin otan asioista selvää mahdollisimman pitkälle itse ja jos vastausta ei löydy, sitten kysyn.

R: Rohkeus. Vaikka olenkin tuskaillut sen kanssa, että enhän minä osaa vielä mitään, olen myös huomannut, että minähän olen (melko) rohkea. Olen heittäytynyt sinne kliseiselle epämukavuusalueelle ja sanonut useammin kyllä kun ei, kun on tarjottu uusia haasteita tai, että voisitko tehdä tämänkin. Samalla on ollut hieno huomata, että aika harva asia on sellainen, että en siihen oikeasti pysty.

S: Selkeät prosessit. Osasin odottaa, että isossa organisaatiossa on prosesseja, jotka ohjaavat tekemistä. Yllätyksenä tuli kuitenkin, kuinka selkeät prosessit ovatkaan. Joissain asioissa ollaan hyvin byrokraattisia ja Nordic- tai jopa ylemmältä tasolta tulee prosesseja, joiden mukaan toimia. Toisissa asioissa voidaan taas olla hyvinkin luovia ja katsoa asioita case-by-case.

T: Tiimien kirjo. Olen päässyt tekemään rekrytointeja todella monelle tiimille ja vielä joku päivä osaan yhdistää oikean lyhenteen ja oikeat ihmiset oikeaan tiimiin. Olen päässyt osallistumaan haastatteluihin, joissa tiimit kertovat omasta työstään, mikä on ollut todella mielenkiintoista ja opettavaista. Kyllähän se vain niin on, että rekrytoijana en ikinä voi päästä samalle tasolle työstä kertomisessa kuin itse tiimit. Vaikka luulenkin, että voisin kohta jo esittää itseäni pätevänä tilintarkastajana, kun on päässyt seuraamaan heidän kertomuksiaan ja käytännön esimerkkejä.

U: Uteliaisuus. EY:llä ollessani vastaan on tullut termi krooninen uteliaisuus eli jatkuva halu oppia uutta ja kehittyä. Se sopii sekä omaan että EY:n ajattelumaailmaan. Näin alkuun uutta opittavaa on toki itse työn ja organisaation osalta. Näin suuressa organisaatiossa tehtävät ja tiimit muuttuvat jatkuvasti, joten missään vaiheessa tuskin voi huokaista helpotuksesta. Meinasin muuten tähän kirjoittaa ajattelumaailman sijaan mindset eli alun finglishille ja lyhenteille naureskelun jälkeen minun peli on pelattu ja paluuta normaaliin puhetapaan ei ole.

V: Vaikuttaminen asioihin. Edellisissä työpaikoissa olen ehkä hieman kipuillut sen kanssa, että omat vaikuttamismahdollisuudet ovat tuntuneet rajatuilta. Kun et ole yrityksen sisällä töissä, sinulla ei varsinaisesti ole sanavaltaa siihen, miten asioita hoidetaan. Yritykset saattoivat kadota kesken prosessin ja sinulle jäi niin sanotusti luu käteen ja vastuu ikävien uutisten ilmoittamisesta. Toki nytkin on mahdollista, että kaikki eivät hoida rekrytointia yhtä laadulla, mutta ainakin samassa veneessä ollaan ja vastuu kannetaan yhdessä. Sekä palautetta voi antaa ja saada suoremmin.

W: Women’s Career Society. EY:llä tehdään kattavasti ja pitkällä tähtäimellä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Itse pääsin taannoin mukaan WCS:n workshop-tapahtumaan, jossa pidimme opiskelijoille cover letter -workshoppia ja sitten pääsimme vielä ruokailun merkeissä juttelemaan opiskelijoiden kanssa meistä ja heistä. Uskonkin, että uudessa työssä verkostoituminen tulee nousemaan uudelle tasolle itselle ja pakottaa minut hieman sinne epämukavuusalueelle tutustumaan laajasti eri sidosryhmiin.

X: X-määrä asioita muistettavana. Rekrytoinnissa on yleensä käynnissä useita samanaikaisia projekteja, ja tällä hetkellä minulla taitaakin olla noin 20 projektia meneillään. Kaikki eivät tietenkään työllistä yhtä paljon eivätkä ole samassa vaiheessa, mutta muistettavia asioita on miljoona ja yksi. Olen aina pitänyt itseäni hyvänä organisoijana, mutta alkutaival EY:llä on osoittanut, että vaikka minulla on erinomaiset projektinhallinta- ja organisointitaidot, uudenlaisia tapoja työn organisointiin on tarvittu. Siis sen lisäksi, että muistilapuille on omat muistilaput.

Y: Yhteistyö. Uudessa roolissani rekrytointia tehdään yhteistyössä tiimien kanssa. Aiemmin minulla oli hieman fiilis, että olen palveluntarjoaja, joka voidaan vaihtaa tarpeen tullen halvempaan tai parempaan. Nyt olemme samassa veneessä tiimien kanssa ja pääsääntöisesti tavoitteena on tukea puolin ja toisin, jotta löydetään aidosti ne parhaat henkilöt meille. Olen muuten jo pikku hiljaa oppinut puhumaan EY:stä meinä. Enkä enää meinaa esitellä itseäni puhelimessa no tässä on Erica Baronalta terve.

Z: Z-määrä tehtyjä tarjouksia. Olen tässä neljän kuukauden jakson aikana ehtinyt palkata meille arviolta 12 työntekijää ja tehnyt ainakin kaksinkertaisen määrän tarjouksia. Tällä hetkellä työmarkkinat käyvät todella kuumana ja samalla henkilöllä saattaa olla se neljäkin tarjousta samaan aikaan pöydällä. En jaksa uskoa, että tässä kohtaa kaikki on enää täysin omissa käsissä.

Å: Ånnistunut valinta. Sori, suomen kielen kirjaimet ovat haastavia. Mitä olisitte tähän itse laittaneet?

Ä: Älyttömän siistiä. Vaikka tämä syksy on myös osaltaan ollut raskas ja sisältänyt omat haasteensa, olen kuitenkin innoissani siitä, mitä pääsen tekemään ja mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan. Ei ole kaduttanut päivääkään vaihto.

Ö: Öö tekeekö ne tätäkin. No words needed. Pointtina kuitenkin tässä se, että minulle on tullut isona yllätyksenä se, miten laajasti eri työmahdollisuuksia ja osaamisalueita talossa on. Lähtökohtaisesti ajattelin ennen aloitusta, että joo ne tekee tilintarkastusta ja jotain konsultointia siinä rinnalla. Mutta huhhuh miten laaja se konsultoinnin kirjo on yrityskauppoihin liittyvästä strategisesta konsultoinnista aina tech- ja riskikonsultointiin sekä talouden ja HR:n konsultoinnin eri osa-alueisiin.

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti. Asiaa nimittäin riitti ja paljon uuteen työhön ja sen aloitukseen liittyen. Koska mennään joulukuun alussa, on aika pistää blogi joulutauolle. Palataan siis uuden vuoden jälkeen uusin kuvioin taas blogin pariin. Ihanaa ja rauhallista joulun aikaa 🙂

-by Erica

Mikä ihmeen suorahaku?

Suorahaku, headhuntaus, sourcaus, mitä näitä nyt on. Kuulostaa varmaan monen korvaan todella hienolle ja korkealentoiselle. Usein kertoessani työstäni moni onkin ihan kysymysmerkkinä ja yhteisen ymmärryksen saattamiseksi pitäisi lähteä aika alkeista liikkeelle.

Suorahaku tarkoittaa siis kaikessa yksinkertaisuudessaan sopivien hakijoiden kontaktoimista suoraan ilman, että he ovat jättäneet työhakemusta kyseiseen tehtävään. Tässä blogissa käsittelen tarkemmin sitä, miksi suorahakua tehdään, miten se käytännössä toimii sekä sitä, miten juuri sinä voisit tulla suorahaetuksi.

MIKSI SUORAHAKU?

Perinteisesti suorahakua on käytetty ylimmän johdon hauissa. Taustalla on usein se, että korkean profiilin hauista ei haluta viestiä ulospäin esimerkiksi kilpailijoille ja sidosryhmille ennen kuin sopiva henkilö on valittu. Prosessit kestävät useita kuukausia ja tämä voisi herättää epävarmuutta ulospäin.

Toisaalta yrityksen sisällä voi olla tapahtunut muutoksia, joista ei vielä saa kertoa ja joiden vuoksi rekrytointia ei voida toteuttaa julkisesti, minkä vuoksi tarvitaan suorahakua. Voisi olla, että henkilöstö lähtisi tekemään turhia tulkintoja rekrytoinnin osalta ennen kuin he tietävät, miten vaikkapa uudet prosessit tai uudelleenorganisointi tapahtuu. Voi myös olla, että kyseinen henkilö on tulossa suunnittelemaan nämä uudet prosessit ja toteuttamaan muutokset ja tietoa muutoksista ei edes ole.

Suorahaku ei ole enää vain ylimmän johdon hauissa käytettävä keino, vaan sitä tarvitaan entistä enemmän erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Yleisin syy suorahaun käyttämiseen onkin se, että sopivia hakijoita ei saada ilmoitushaun kautta. Voi olla, että ilmoitukseen ei tule yhtään sopivaa ehdokasta, jolloin hakuun täytyy yrittää houkutella mukaan hakijoita, jotka eivät juuri nyt ole työnhaussa.

Olenkin maininnut blogissani jo aiemmin, että itseäni yllätti alalla se, että rekrytointi ei olekaan vain sitä, että odotetaan hakemuksia ja valitaan sitten ehdokkaista se paras mahdollinen, vaan entistä enemmän sitä, että sopivia hakijoita kaivellaan erilaisista kanavista ja heille pyritään myymään haettua työtehtävää.

Voi myös olla, että hakuun saadaan ”ihan ok”-tason hakemuksia, mutta kellään heistä ei ole tarkkaa niche osaamista, jota juuri kyseisessä tehtävässä tarvitaan. Suorahakua voidaan käyttää myös silloin, kun tavoitellaan tiettyä kohderyhmää, jolla olisi juuri meille tarvittavaa osaamista. Tässä on hyvä tiedostaa se, että Suomen markkinat ovat hyvin rajatut ja joskus tietyn niche-osaamisen sijaan olisi hyvä katsoa laatikon ulkopuolelle ja valikoida hankitun osaamisen sijaan potentiaalia.

MITEN SUORAHAKU TOIMII?

Suorahaku lähtee liikkeelle normaalin rekrytointiprosessin ohella siitä, että määritellään haettu profiili: Millaista henkilöä etsimme? Millaiseen tehtävään henkilö tulee? Mitä pystymme tarjoamaan henkilölle? Koska suorahaussa haettavat henkilöt etsitään itse, erityisen tärkeää on myös miettiä, mistä mahdollisia henkilöitä voisi löytää ja millaisilla nimikkeillä he työskentelevät muissa yrityksissä.

Koska suorahaussa henkilöt eivät ole itse hakeneet tehtävään, vaan aloite tulee rekrytoijan suunnalta, on tärkeää myös miettiä, onko jotain yrityksiä, joista emme halua kontaktoitavan henkilöitä. Tällaisia yrityksiä voi olla esimerkiksi tärkeät asiakkaat tai yhteistyökumppanit, joiden työntekijöitä emme itse halua kontaktoida.

Kun määritellyt haettavasta profiilista on tehty, aletaan luomaan longlistiä listausta sopivista ehdokkaista. Tämä tarkoittaa sitä, että rekrytoija luo listan kiinnostavista ja kriteerit täyttävistä profiileista. Tässä kohtaa ei vielä tiedetä, ovatko ehdokkaat kiinnostuneita tehtävästä.

Listaa varten ehdokkaita voidaan etsiä esimerkiksi yritysten nettisivuilta, Googlettamalla, oman rekrytointijärjestelmän tietokannasta sekä tärkeimpänä LinkedIn:stä palvelun omalla työkalulla LinkedIn Recruiterilla, joka mahdollistaa laajan hakemisen erilaisilla kriteereillä esimerkiksi yritysten, tehtävänimikkeiden, taitojen sekä erilaisten avainsanojen kautta.

Kun lista on saatu valmiiksi, se yleensä esitellään rekrytoivalle esihenkilölle, jonka kanssa yhdessä määritellään sitten ne henkilöt, jotka kontaktoidaan. Oman kokemukseni mukaan monet esihenkilöt haluavat jo tässä kohtaa lähteä tekemään hyvin pitkälle vietyjä tulkintoja esimerkiksi siitä, kiinnostaako henkilöä tämä tehtävä tai onko hänellä kyseistä osaamista, kun sitä ei ole mainittu.

Suorahaun kannalta iso osa LinkedIn-profiileista on valitettavan puutteellisia, eikä niissä ole tehtävänimikkeen lisäksi avattu enempää, mitä henkilö on tehnyt tai mitä hän osaa. Syitä tähän on varmasti monia. Esimerkiksi kaikki henkilöt eivät käytä LinkedIn:ä kovinkaan paljoa, ihmiset eivät välttämättä ymmärrä profiilin merkitystä ja kaikki ei edes halua kontaktointeja LinkedIn:n kautta työmahdollisuuksien osalta.

Kun on valittu halutut henkilöt kontaktointia varten, on hyvä vielä pohtia, millä kärjellä ja painotuksella tehtävää lähdetään myymään henkilöille. Miksi tehtävä on hyvä mahdollisuus? Mitä henkilö saa, jos vaihtaa uuteen työpaikkaan? Mikä juuri meidän tehtävästä ja yrityksestä tekee houkuttelevan? Mitä konkreettisempia esimerkkejä ja myyntiargumentteja tähän saa sitä paremmat mahdollisuudet ehdokkaan kiinnostumiselle on.

Kontaktointivaihe on yksi tärkeimmistä suorahaun vaiheista, sillä sen tarkoituksena on saada ehdokkaita tulemaan jatkokeskusteluihin ja kiinnostumaan tehtävästä. Kontaktointi voi tapahtua joko puhelimitse soittamalla tai viestillä. Kontaktoinnin jälkeen ehdokkaat etenevät usein normaalin rekrytointiprosessin mukaisesti eli luvassa on haastatteluja, tiimin tapaamista ja arviointeja ihan riippuen yrityksen prosessista.

Onnistumisprosentti kontaktoinnissa on yleensä noin 10-15% luokkaa eli suurin osa ehdokkaista ei kiinnostu tehtävästä tai ole valmis juuri nyt vaihtamaan työpaikkaa. Tämä on hyvä tiedostaa eri vaiheissa suorahakua, jotta kontaktoidaan riittävän suuri määrä ihmisiä eikä koeta prosessia epäonnistuneeksi, jos eteenpäin menee vaikka vain yksi tai kaksi ehdokasta.

MITEN ITSE PÄÄSTÄ MUKAAN?

Koska suorahaku yleistyy erilaisissa tehtävissä eikä ole enää vain ylimmälle johdolle suunnattua, myös sinun kohdallasi yhteydenotto rekrytoijalta on täysin mahdollinen ja varmasti osa onkin saanut erilaisia ehdotuksia tehtävistä. Aina ehdotukset eivät osu ja uppoa, mutta voit omalla toiminnallasi lisätä sopivien yhteydenottojen todennäköisyyttä.

Kuten mainitsin jo aiemmin iso osa LinkedIn-profiileista ei ole kovin päivitettyjä, vaan vaatisivat lisää tietoja. Aloita siis siitä, että päivität LinkedIn:n tarkasti, mitä olet eri työtehtävissä tehnyt ja millaista osaamista sinulla on. Monet rekrytoijat käyttävät hakukriteereinä esimerkiksi tehtävänimikkeitä, taitoja ja avainsanoja, joten mieti, että oman työsi kannalta keskeiset osaamisalueet ja avainsanat ovat löydettävissä profiilistasi.

Jos toivot yhteydenottoja ja olet etsimässä tietynlaisia tehtäviä, voit laittaa asetuksiisi Open for new opportunities ja avata tämän alle, millaisista tehtävistä olet kiinnostunut. Tämä näkyy vain rekrytoijille eikä omalle verkostollesi. Voit myös lisätä omaan otsikkoosi tiedon, että etsit uusia haasteita, jolloin tieto puolestaan näkyy ihan kaikille ensimmäisenä.

Omia kiinnostuksenkohteita ja tulevaisuuden toiveita voi hyvin avata myös omaan profiiliin, johon voit kirjoittaa esittelytekstin, missä kerrot tarkemmin osaamisestasi ja intohimoistasi. Tähän ei tarvitse suoraan mainita, että olet hakemassa työtä, mutta esittelyn avulla voit antaa viitteitä siitä, mikä sinua kiinnostaa nyt ja mitkä tulevaisuuden suunnat voisivat olla sinun juttusi.

LinkedIn-profiili on parhaimmillaan kuin laajennettu CV, josta näkee helposti työntekijän osaamisen, haaveet ja historian. Välttämättä profiilin päivittäminen ei tuo yhteydenottoja rekrytoijilta, mutta hyvä LinkedIn-profiili voi toimia käyntikorttinasi ja sen avulla voi nykyisin hakea entistä laajemmin myös töitä.

Aiheena LinkedIn:n hyödyntäminen työnhaussa on valtavan laaja, joten voisin sitä varten tehdä erillisen postauksen. Tässä siis pieni pintaraapaisu, jolla pääsee alkuun. Mukavaa syksyä harmaista keleistä huolimatta ja tsemppiä työnhakuun/rekrytointiin, jos ne itsellä ovat ajankohtaisia.

-by Erica

Rekrytoijan monet roolit

Rekrytoijan työ on äärimmäisen monipuolista ja vaatii yksilöltä monenlaisia taitoja aina projektinhallinnasta sosiaalisiin taitoihin ja epävarmuuden sietämiseen. Omassa työssäni rekrytoijana olen joutunut monenlaisiin tilanteisiin ja päivittäisessä työssäni olen monissa eri rooleissa tilanteen vaatimusten mukaisesti.

Kirjasin tähän tekstiin ylös seitsemän roolia, joissa jokainen rekrytoija on varmasti päässyt tai joutunut olemaan työuransa varrella. Lista on varmasti vain murto-osa kaikista mahdollisuuksista, mutta antaa hyvää osviittaa työn monipuolisuudesta.

1.PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Rekrytointi on pähkinänkuoressa useiden projektien hallintaa samanaikaisesti. Jokainen rekrytointi on oma projektinsa, johon kuuluu eri vaiheita eri ihmisten kanssa. Samaan aikaan tehdään useita rekrytointeja sekä ollaan myös mukana esimerkiksi työnantajamielikuvan kehittämisessä, hoidetaan työsuhdeasioita sekä kehitetään prosesseja.

Koska samanaikaisesti tapahtuu niin paljon, organisointitaidot nousevat arvoon arvaamattomaan. Samoin kuin loputtomat muistilaput ja to do -listat. Itsellänihän on myös muistilapuille omat muistilaput, jotta tiedän, mistä lähteä liikkeelle. Projektien hallinnan kannalta keskeistä on myös se, että kaikki on kirjoitettava muistiin, jotta sinulla on ajantasainen käsitys siitä, missä mennään ja mitä vielä puuttuu. Miten muuten muistat, mitä olet keskustellut hakija X:n tai Y:n kanssa.

2.MYYJÄ

Olen puhunut aiemminkin, että rekrytointi on pitkälti myyntiä. Sopivia työpaikkoja pitää myydä työnhakijoille ja toisaalta ehdokkaita myydä rekrytoiville esihenkilöille. On tunnistettava henkilöiden vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet, jotta osaa valita juuri oikean kulman kertoa tehtävästä tai ehdokkaasta, jotta toisen osapuolen kiinnostus herätetään. Eli keskeistä on kysyä oikeita kysymyksiä ja aidosti kuunnella.

Isoimpia harhaluuloja rekrytoinnin osalta on suuren hakijamäärän ohella myös se, että ihmiset ottaisivat hyppien ja keikkuen vastaan tarjotut työtehtävät. Omassa työssäni arkipäivää on enemmänkin se, että yksilöt haluavat pohtia vaihtoehtoja vielä työtarjouksen kohdalla, jolloin täytyy olla pelisilmää siitä, mitä pitää tarjota ja mistä naruista vedellä.

3.TIEDOTTAJA

Rekrytointi on myös viestintää. Viestit työantajan odotuksia hakijoille työpaikkailmoituksissa ja keskusteluissa heidän kanssaan. Viestit prosessin etenemisestä sekä ehdokkaiden että esihenkilöiden suuntaan ja tavoitteenasi on pitää kaikki osapuolet tietoisina siitä, missä mennään ilman, että heidän pitäisi kysellä perään.

Usein tämä on osa-alue, jonka suorittaminen on melkein jokaisella rekrytoijalla puutteellista, sillä täydellinen viestintä vaatii ihan pirusti aikaa ja muistamista. Kun pöydällä on useita samanaikaisia rekrytointiprojekteja, voi olla, että väliaikatiedon viestiminen on juuri se asia, josta on helppo karsia haastattelujen ja hakijoiden etsinnän lomassa. Ja kuinka paljon helpompaa onkaan laittaa nopea automaattiviesti, että sinua ei valittu, kun aidosti antaa palautetta.

4.TERAPEUTTI

Rekrytoijan työssä joutuu tuottamaan pettymyksiä ja käsittelemään ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi ärsyyntyneitä tai pettyneitä. Erityisesti tilanteissa, joissa henkilöä ei ole valittu, voi saada osakseen hyvinkin kattavan oksennuksen hakijan pahaa oloa ja sitä, miten häntä on toistuvasti kohdeltu väärin hakuprosesseissa. Tärkeää tässä onkin juuri se, että kuuntelee toista, jos vain keskustelun taso pysyy asiallisena eikä lähde esimerkiksi henkilökohtaisiin solvauksiin.

Näiden lisäksi on omalla urallani tullut myös vastaan tilanteita, joissa henkilö on ihan neutraaliin kysymykseen alkanut vuodattaa omaa traagista elämäntarinaa, jota sävyttävät päättyneet ihmissuhteet, kuolemat ja peräkkäiset pettymykset. Rekrytoijan ei kuulu olla terapeutti, mutta taitoa vaatii käsitellä itkevää työnhakijaa. Tuntuisi aika tylylle palata takaisin vaikkapa haastatteluagendalle ilman, että reagoi tai on yhtään pahoillaan hakijan puolesta.

5.NÄYTTELIJÄ

On hyvin luonnollista, että kaikkien ihmisten kanssa henkilökemiat eivät vain kohtaa. Tämä voi kuulostaa karulle sanoa, mutta välillä vastaan tulee ihmisiä, jotka ärsyttävät tai joiden juttujen kuunteleminen tuntuu puuduttavammalle kuin kuivimman kirjan lukeminen. On kuitenkin asiantuntemusta osata näissä tilanteissa ottaa rooli, jossa on aidosti läsnä, keskittyy toiseen ihmiseen ja antaa hänelle tunteen siitä, että häntä on kuultu. Kuitenkin rekrytoinnissa tärkeää ei ole minun ja haastateltavan henkilökemiat, vaan hänen osaamisensa ja sopivuutensa tehtävään. Etua on myös siitä, jos osaa haukotella ilman, että toinen osapuoli huomaa sitä 😉

Näyttelijäntaitoja on tarvittu myös tilanteissa, kun vastaan on tullut ihmisiä, jotka varmasti monen mittapuulla eivät olisi ihan niitä tyypillisiä tapauksia. Miten muuten reagoit tilanteeseen, jossa henkilö tulee paikalle ympäripäissään tai haluaa antaa sinulle kattavan kuvauksen, millaisia vesimiehet ovat luonteeltaan? Unohtamatta tilannetta, jossa henkilö haukkuu kaiken rekrytoijan ammattitaidosta, paikallisiin yrityksiin ja työaikoihin.

6.POLIITIKKO

Rekrytoinnissa on paljon tilanteita, joissa et voi mitenkään tietää kaikkea. Et voi olla jokaisen tehtävän, tiimin, yrityksen tai toimialan asiantuntija. Kaikkea tietoa ei välttämättä voida jakaa rekrytoijalle eikä se välttämättä olisi perusteltuakaan. Ainakin itsellä tietoa tulee sen verran paljon, että iso osa menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sisäistä poliitikkoa tarvitaan kuitenkin tilanteissa, joissa hakijat kysyvät tiukkoja kysymyksiä ja on tärkeää antaa vastaus, jonka sisältöarvo on nolla, mutta hakija kokee kuitenkin saaneensa tyydyttävän vastauksen.

Poliitikon taitoja tarvitaan myös tilanteissa, joissa ehdokkaiden suuntaan täytyy viestiä asioita, joista heidän ei haluta tekevän vääriä tulkintoja. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa henkilöä ei ole valittu ja valinnan kriteereistä tulee viestiä siten, että ehdokkaalle jää positiivinen kuva eikä hän saa keskustelun myötä jäädä pohtimaan, että häntä on kohdeltu väärin tai että päätös on tehty epäreilusti.

7.TAIKURI

Viimeinen rooli on sitten se kaikista yleisin ja toivotuin. Rekrytoivat esihenkilöt toivovat usein ihmetekoja. Halutaan löytää ehdokas, jollaista ei löydy tai halutaan vertailuun lisää ehdokkaita, jotka täyttävät maagiset kriteerit. Uskotaan, että meillä rekrytoijilla on olemassa jokin varasto, josta nostamme hyllyiltä sopivia ehdokkaita ja kärräämme heitä esittelyyn liukuhihnalla, jos edelliset eivät ole kelvanneet.

Kaikkiin vaatimuksiin emme valitettavasti pysty, mutta oman kokemukseni mukaan monet rekrytoijat ovat taikureita, jotka vetelvät kaneja hatuista. Saamme kaivettua esiin ehdokkaita, joiden olemassaolosta ei ole uskallettu edes haaveilla tai löydämme henkilön tehtävään aikataululla, joka ylittää valon nopeuden. Mieluusti ylitämmekin odotuksia olosuhteissa, joissa meidän ei oleteta tekevän täysin mahdottomia, koska emme mekään ihan kaikkeen pysty.

-by Erica

Miksi rekrytoinnit venyvät?

Jokainen meistä on varmasti ollut mukana rekrytoinnissa, joka vain venyy ja venyy eikä mitään tunnu tapahtuvan. Tehtävä ja yritys kiinnostaa kovasti, mutta vastauksen saaminen kestää. Tässä kohtaa varmasti pään sisällä alkaa käydä jos minkälaisia epäilyksiä siitä, mitä yrityksessä tapahtuu, olisinko voinut tehdä jotain toisin tai mitenhän minun nyt käy.

Useimmiten rekrytoinnin venymisen syyt ovat hyvin yksinkertaisia ja suhteellisen helposti korjattavia. Valitettavan usein pitkittynyt prosessi myös tarkoittaa, että et ole tehtävään ensisijainen ehdokas. Haluankin tässä blogitekstissä avata tarkemmin sitä, millaisia syitä venymisen takana on, jotta seuraavan pitkittyneen rekrytointiprosessin kohdalla voi ehkä hieman rennommin käsitellä mahdollista odotusta.

AIKATAULUHAASTEET

Yksi yleinen syy venyneen rekrytoinnin kohdalla on se, että rekrytointia ei ole aikataulutettu. Rekrytoivat esihenkilöt tekevät sitä oman työn ohessa ja pahimmillaan se aikatauluttuu iltoihin ja viikonloppuihin tai jopa niin, että rekrytehtäviä tehdään vain silloin tällöin. Onnistunut rekrytointi vaatii sitä, että sille on asetettu aikataulu, jonka mukaan edetään. Pienet muutokset ovat täysin ok, mutta viikkotolkulla viivästyminen on huonoa hakijakokemusta ja erittäin epäreilua niille hakijoille jotka roikkuvat tässä löysässä hirressä.

Kiireisten esihenkilöiden kohdalla erityisen haastavaa on se, jos he hoitavat koko rekrytointia itse. Rekrytointi vie aikaa, kun täytyy käydä läpi hakemuksia, olla yhteydessä hakijoihin prosessin eri vaiheissa ja haastatella heitä. Unohtamatta tilanteita, joissa täytyisi vielä kontaktoida hakijoita suorahaun kautta, kun sopivia hakijoita ei saada hakemuksella.

Eikä se helpompaa ole myöskään niillä, joilla on apunaan sisäinen rekrytointitiimi tai ulkoinen rekrytointikumppani. Haastattelut vievät aikansa, samoin kuin ehdokkaisiin liittyvä pohdinta siitä halutaanko heidän kanssaan edetä eteenpäin. Väittäisinkin, että 99% viivästykset aikataulussa eivät johdu rekrytoijista vaan rekrytoivista esihenkilöistä, joiden kalenteri on aivan liian täynnä kaikkea muuta.

Aikataulutus on keskeinen osa rekrytointiprosessia ja siksi on erinomaisen tärkeää, että ennen rekrytoinnin käynnistämistä istutaan alas ja luodaan noin viikkotasoinen suunnitelma siitä, milloin tapahtuu mitäkin. Tärkeää on laittaa tässä kohtaa myös omaan kalenteriin varauksia, jolloin esimerkiksi käy läpi niitä hakemuksia tai haastattelee ehdokkaita. Paras mahdollinen tilanne olisi tietenkin se, että aikataulu ilmoitettaisiin myös työpaikkahakemuksessa, jolloin hakijat tietävät, missä mennään, mikä vähentää yhteydenottoja hakijoiden suunnasta ja selkeyttää prosessia myös heidän suuntaansa.

HUONOSTI MÄÄRITETTY PROFIILI

Rekrytointiprosessin aikataulutuksen yhteydessä on hyvä määritellä myös, millaista henkilöä me oikeasti etsimme. Prosessin venymistä nimittäin aiheuttaa myös se, että on määritelty puutteellisesti tai jopa jätetty määrittelemättä, millainen profiili ja henkilö on haussa. Tietenkin kriteerit sopivalle henkilölle saattavat elää prosessin aikana, kun saadaan ehdokkaita mukaan, mutta ainakin isommat linjat tulisi olla kunnossa.

Epäselvät kriteerit näkyvät esimerkiksi siinä, että halutaan jatkuvasti lisää vertailua olemassa oleville ehdokkaille, mikä viivästyttää prosessia. Ei ole olennaista vertailla henkilöitä toisiinsa, vaan enemmänkin sovittuihin kriteereihin. Jos hakija täyttää kriteerit ja vaikuttaa hyvälle, on turha hakea varmistusta tapaamalla muita kandidaatteja tai etsimällä vielä parempaa ehdokasta.

Urani varrella on tullut useasti vastaan tilanteita, joissa rekrytoiva esihenkilö on ensimmäisenä tavannut käytännössä täydellisen ehdokkaan ja tämä on sitten luonut suuria odotuksia kandidaattien tasosta, jolloin ei ole uskallettu vain palkata häntä, vaan nälkä on kasvanut syödessä ja on haluttu nähdä, josko jossain olisi vielä parempaa. Joka kerta on myös käynyt niin, että kandi on ehtinyt työllistyä muualle ja prosessi on käynnistynyt uudestaan. Ja voitte varmasti arvata, että toinen kierros on viivästynyt vielä enemmän, kun kaikkia kandidaatteja on verrattu tähän täydelliseen ehdokkaaseen.

Voi myös olla, että prosessin alussa on määritelty jonkinlaiset kriteerit, mutta ei ole maltettu kunnolla miettiä, tarvitaanko tehtävään esimerkiksi juuri samanlaista henkilöä, joka on lähtenyt vai voisiko tässä olla tilaisuus hankkia uudenlaista osaamista. Tämä realisoituu sitten siinä, kun on haastateltu täysin kriteerit täyttäviä ehdokkaita ja siinä kohtaa herätty siihen, että voisikohan tällä kandilla olla kuitenkin myös osaamista x. Ja jälleen prosessi käynnistyy uudelleen.

Oma lukunsa ovat vielä ne tilanteet, kun yrityksen sisällä tapahtuu sisäisiä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista henkilöä etsitään. Haluaisin uskoa, että näistä olisi tieto olemassa jo rekrytoinnin käynnistyessä ja profiilia määriteltäessä olisi osattu ottaa huomioon tulevat muutokset, mutta näin ei läheskään aina ole. Toki kaikkea tietoa ei ole aina saatavilla rekrytoivilla esihenkilöillä saakka ja joitain päätöksiä ja muutoksia saatetaan tehdä kesken rekrytointienkin.

PÄÄTÖKSENTEON ONGELMAT

Huonosti määritellyn profiilin ongelmat liittyvät vahvasti myös päätöksenteon ongelmiin. Halutaan ehkä tehdä vain onnistuneita rekrytointipäätöksiä tai halutaan löytää ehdokas, joka täyttää kaikki kriteerit tai aiheuttaa rekrytoivassa esihenkilössä tunteen, että hänet meidän on saatava.

Päätöksenteko saattaakin siis venyä aivan luvattoman pitkään ja mukaan saatetaan roikottaa kandidaatteja, jotka eivät todennäköisesti tule valituksi, mutta halutaan pitää varavaihtoehtoja mukaan, jos jotain tapahtuu. Tässä kohtaa olisi hyvä tiedostaa, että, jos ehdokas ei ole vaikuttanut oikealle aiemmassa vaiheessa, tuskin hän nousee kärkiehdokkaaksi siinäkään vaiheessa, kun muut ovat peruneet.

On hyvä muistaa, että kukaan ei voi tehdä vain onnistuneita rekrytointipäätöksiä, vaan rekrytointeihin liittyy isolta osin riskit. Rekrytoivat esihenkilöt pyrkivät välttämään riskiä vertailukohtien hakemisella ja useilla vaiheilla ja kriteereillä, jotta päätös varmasti olisi yritykselle onnistunut. Samalla rekrytointiprosessista tehdään luvattoman pitkä ja hakijalle raskas. Jokainen voi miettiä, onko 6 vaihetta sisältävä rekrytointiprosessi kovin hakijaystävällinen ja tarpeellinen kaikissa rooleissa ja saadaanko sillä merkittävästi aikaan muuta kuin rekrytoinnin tarpeetonta venymistä. Onhan se ymmärrettävää myös yrityksen näkökulmasra, että päätös halutaan tehdä mahdollisimman turvallisesti, koska koeajan jälkeen työntekijän irtisanominen on haasteellista.

Rekrytoinnit vievät aikaa ja aina pitkittymistä ei voida välttää. Avainasemassa näissä tilanteissa on kuitenkin se, että viestitään ehdokkaille siitä, missä mennään. Hakijakokemuksen kannalta parempi on sisällötön ”Olet edelleen prosessissa mukana. Pyrimme etenemään mahdollisimman pian” -viesti kerran viikossa tai kahdessa kuin yksi viesti siinä kohtaa, kun tiedetään jotain. Toivottavasti tästä tekstistä oli iloa ja uutta näkökulmaa niin työnhakuun kuin rekrytointiinkin.

-by Erica